Suomi sai moitteet Euroopan sosiaalisen peruskirjan määräyksien rikkomisesta nyt jo kolmannen kerran perusturvan liian alhaisesta tasosta.
Vasemmistoliiton tavoite on korottaa pienimpiä sosiaalietuuksia ja edetä asteittain kohti vastikkeetonta perustuloa, jossa sosiaaliturvan byrokratiaa puretaan, etuuksia yhtenäistetään ja työn ja sosiaaliturvan yhdistämistä helpotetaan.
– Köyhyys ei vähene rankaisemalla erilaisilla leikkureilla, vaan tarjoamalla tukea ja mahdollisuuksia. Riittävän korkea ja oikein kohdennettu sosiaaliturva suojaa köyhyyden riskeiltä, mahdollistaa hyvän elämän ja yhteiskunnallisen osallisuuden. Köyhyys ja velkaantuminen ei saa johtua siitä, että sosiaaliturvaetuuksien hakeminen on liian monimutkaista ja vaikeasti ennakoitavaa, Saramo sanoi.
Riittävän korkea ja oikein kohdennettu sosiaaliturva suojaa köyhyyden riskeiltä, mahdollistaa hyvän elämän ja yhteiskunnallisen osallisuuden.
Saramo on tyytyväinen, että työllisyys on onnistuneella suhdannepolitiikalla saatu ennätystasolle, mutta muistuttaa, että pelkkä työllisyyden kasvu ei yksinään riitä vähentämään köyhyyttä.
Suomessa köyhyys koskee myös osaa työssäkäyvistä. Arviolta noin 200 000 työntekijää ja heidän perhettään kokee köyhyyttä.
– Korkean työllisyysasteen ohella on huomioitava myös se, että työstä saa riittävää palkkaa. Esimerkiksi erilaiset työntekijöillä tehtävät joustot, kuten vastentahtoisen osa- tai määräaikaisen työn teettäminen, vaikuttavat ihmisten toimeentuloon ja lisäävät työssäkäyvien riippuvuutta sosiaalietuuksista, kertoo Saramo.
Saramo nosti esiin, että työllisyysasteen nosto vielä nykyistä korkeammalle edellyttää entistä enemmän täsmätoimia, joilla vaikeasti työllistyviä tuetaan ja mahdollistetaan työllistyminen. Saramo kiittelikin eduskunnan päätöstä säilyttää keinovalikoimassa sataprosenttinen palkkatuki.
– Tärkeää on myös, että työn vastaanottamisen on aina kannattavaa, eikä riski. Työttömyysetuuden suojaosan korotus 500 euroon koronapandemian aikana oli toimiva ratkaisu, josta tulisi tehdä pysyvä, Saramo sanoi.