Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramon mielestä Marinin hallituksen hyvää talouspoliittista linjaa ei ole syytä vesittää vaalipopulismilla hallituskauden viimeisenä vuotena.
Saramo piti vasemmistoliiton ryhmäpuheen valtiopäivien avajaiskeskustelussa eduskunnassa tiistaina.
– Olemme tehneet oikeaksi osoittautunutta talouspolitiikkaa tukemalla niin työntekijöitä, kuntia kuin yrityksiäkin pitämään yhteiskunnan pyöriä pyörimässä, Saramo sanoi puheessaan.
Kansantalouden ei saa antaa olla ajopuu markkinoiden virrassa
– Työllisyys on ennätystasolla, päästövähennyksissä olemme päässeet yli puolenvälin, velkasuhde on käännetty, Suomen suhteellinen asema on euroalueen parhaita. Tämä kaikki osoittaa, että kansantalouden ei saa antaa olla ajopuu markkinoiden virrassa, Saramo sanoi.
Jussi Saramo huomautti, että eduskuntavaalien lähestyminen voi houkutella puolueita katteettomaan populismiin.
– Vetoankin kaikkiin tässä salissa, että käytetään viimeinen vuosi siihen, että tehdään loputkin päästövähennystoimet ilman epärehellistä poliittista teatteria, valitaan päätetyt lisätyöllisyystoimet ilman vaikeassa tilanteessa olevien kiusaamista ja vahvistetaan valtiontalouden hyvää uraa vastuullisesti.
– Nyt olisi iso virhe palata siihen itseään ruokkivaan leikkauskierteeseen, joka vei Suomen talouskehityksen vuosikymmeneksi Euroopan heikoimpien maiden joukkoon, Saramo varoitti.
—
Jussi Saramon pitämä vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro eduskunnassa 8.2.2022 kokonaisuudessaan:
Arvoisa puhemies
Jo pitkään on tiedetty, että tuloerojen kasvu vähentää keskimääräistä elinikää ja ihmisten välistä luottamusta sekä lisää turvattomuutta, rikollisuutta, mielenterveysongelmia ja niin edelleen. Vaurauden jakaminen kaikille, ei harvoille, on ollut myös taloushistoriassa menestyksekkäin malli.
Suomessa politiikalla on pääosin onnistuttu pysäyttämään tuloerojen kasvu 90-luvun rajun eriarvoistumisen jälkeen. Suurituloisimpien vaurauden kasvu ei tosin enää näy tilastoissa, koska omaisuudet ovat paisuneet piilossa vakuutuskuorissa ja holding-yhtiöissä, joko kokonaan, tai isoilta osin verotuksen ulkopuolella.
Yllätyin silti itsekin, kun The Economist uutisoi valtavaan tutkimusnäyttöön pohjautuen, kuinka eri valtioiden menestystä koronapandemian hallinnassa ei lopulta ole määritellyt ilmasto, bruttokansantuote tai edes rajoitustoimien tiukkuus, vaan erityisesti yksi seikka. Pienet tuloerot.
Niin Euroopassa, Amerikassa kuin Aasiassakin, niin rikkaiden kuin köyhien maiden vertailussa ja liittovaltioiden sisällä, tilastot näyttivät samaa – mitä pienemmät tuloerot, sen vähemmän koronakuolemia.
Arvoisa puhemies
Suomen hyvät sijoitukset erilaisissa korona-ajan vertailuissa ovat siis seurausta paitsi nykyisen hallituksen toimenpiteistä, myös kansainvälisesti vertaillen vahvan hyvinvointivaltion tuomasta pohjasta. Tätä pohjaa nykyinen hallitus on määrätietoisesti vahvistanut, tärkeimpänä rakenteellisena uudistuksena oppivelvollisuuden pidentäminen.
Väestön ikääntyessä meillä on satojen tuhansien työntekijöiden vaje julkisissa palveluissa, jos koulut, terveys- ja hoivapalvelut, poliisit ja oikeuslaitos, kunnossapito ja kaikki muu halutaan pitää pyörimässä. Julkinen sektorimme on jo valmiiksi työntekijämäärältään selvästi pohjoismaiden pienin.
Myös yksityiselle puolelle tarvitaan lisää tekijöitä – kaikkien palkkatasojen töihin. Meillä ei siis ole varaa hukata ainoatakaan nuorta, vaan varmistettava, että jokainen saa itselleen sopivan koulutuspaikan ja tukea koulutuksen suorittamiseen. Varhaiskasvatukseen, ammatilliseen koulutukseen ja tieteeseen päätetyistä parannuksista on pidettävä kiinni.
Arvoisa puhemies
Vaikka paljon on tehty, on myös paljon tekemättä. Työmarkkinoiden epävakaus ja kasvavat väärinkäytökset edellyttävät meiltä työntekijöiden oikeuksien vahvistamista lainsäädännöllä. Ongelmiin pitää puuttua tiukemmin, oli kyse sitten suoranaisesta orjatyöstä ja ihmiskaupasta tai luottamusmiesten aseman polkemisesta.
Ylivelkaantuneiden aseman parantamiseen odotamme yhä merkittäviä toimia – on myös hyvää työllisyyspolitiikkaa, kun järjestelmä kannustaa epäonnistumisen jälkeen takaisin mukaan yhteiskuntaan. On oltava ripeä – liian moni on odottanut valoa tunnelin päähän liian kauan.
Arvoisa puhemies
Kriisiaikana olemme pystyneet viemään läpi oppivelvollisuus- ja perhevapaauudistuksen kaltaisia isoja rakenteellisia uudistuksia. Samalla olemme tehneet oikeaksi osoittautunutta talouspolitiikkaa tukemalla niin työntekijöitä, kuntia kuin yrityksiäkin pitämään yhteiskunnan pyöriä pyörimässä. Onnistunut elvytys käänsi velkasuhteenkin laskuun vuosia etuajassa.
Melko vähän on puhuttu siitä, että edellisen hallituksen jäljiltä kuntien talous oli historian huonoimmassa jamassa. Kuntien verotulojen kasvu mateli pitkään kahden prosentin tuntumassa, mutta nyt verotulojen kasvu lähentelee jo 7 prosenttia.
Työllisyys on ennätystasolla, päästövähennyksissä olemme päässeet yli puolenvälin, velkasuhde on käännetty, Suomen suhteellinen asema on euroalueen parhaita. Tämä kaikki osoittaa, että kansantalouden ei saa antaa olla ajopuu markkinoiden virrassa.
Eduskuntavaalien lähestyminen voi houkutella katteettomaan populismiin, joten vetoankin nyt kaikkiin tässä salissa:
Käytetään viimeinen vuosi siihen, että tehdään loputkin päästövähennystoimet ilman epärehellistä poliittista teatteria, valitaan päätetyt lisätyöllisyystoimet ilman vaikeassa tilanteessa olevien kiusaamista ja vahvistetaan valtiontalouden hyvää uraa vastuullisesti.
Nyt olisi iso virhe palata siihen itseään ruokkivaan leikkauskierteeseen, joka vei Suomen talouskehityksen vuosikymmeneksi Euroopan heikoimpien maiden joukkoon.