Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramon mielestä Suomen turvallisuuspoliittisista vaihtoehdoista on käytävä eduskunnassa perusteellinen keskustelu, jossa on vältettävä hätäilyä ja lyhytnäköisyyttä. Saramo piti vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron tänään eduskunnassa käydyssä keskustelussa turvallisuusympäristön muutoksesta.
– Ongelmatonta ja riskitöntä ratkaisua ei ole. Meidän on uskallettava keskustella kaikesta ja nostaa esiin kaikki ikävätkin puolet eri vaihtoehdoissa. Vain siten varmistetaan, että tehtävät ratkaisut ovat myös kestäviä, Saramo muistutti.
– Suomen turvallisuus on liian arvokas, jotta hätäilyllä tai poliittisen kannatuksen kalastelulla tekisimme lyhytnäköisiä valintoja.
Vasemmistoliitto haluaa löytää Suomen turvallisuuden kannalta parhaat ratkaisut
Saramon mielestä eduskunnassa tehtävässä analyysissä on otettava huomioon kaikki mahdolliset kehityskulut ja niiden todennäköisyydet. Hänen mukaansa käsittelyssä olevan selonteon selkeä puute, eli eri ratkaisuvaihtoehtojen hyötyjen, haittojen ja riskien pohdinnan puuttuminen, voi eduskunnan kannalta olla myös sen vahvuus.
– Kun esimerkiksi liittoutumisen varjopuolia ei ole huomioitu ja johtopäätöksiä ei siten ole voitu tehdä, on eduskunnalle jätetty tämä demokratian toteutumisen ja Suomen turvallisuuden kannalta tärkeä työ, Saramo sanoi.
Saramo muistutti, että Suomi on rakentanut omaa linjaansa menestyksekkäästi vuosikymmenten ajan ja ne periaatteet, joiden varaan politiikkamme rakentuu, on tehty kestämään myös kriisit.
– Uudessa tilanteessa me suomalaiset olemme Venäjän naapureina huolissamme omasta turvallisuudestamme. Tunnemme oman historiamme ja meillä kaikilla on perheidemme ja sukujemme kautta kokemuksia sodasta, joita emme halua toistaa, Saramo sanoi
– Hirmutöiden edessä on luonnollista tuntea pelon lisäksi myös vihaa. Päätöksiä ei kuitenkaan voi tehdä vain tunteiden pohjalta.
Saramo korosti, että Vasemmistoliitto haluaa löytää Suomen turvallisuuden kannalta parhaat ratkaisut. Paras ratkaisu löytyy vain aidon ja perusteellisen käsittelyn ja keskustelun kautta.
Jussi Saramon eduskunnassa 20.4.2022 pitämä vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro keskustelussa turvallisuusympäristön muutoksesta kokonaisuudessaan:
Arvoisa puhemies,
Hallitusohjelman mukaisesti olemme sotilasliittoon kuulumaton maa, joka huolehtii oman puolustuksemme uskottavuudesta. Omaan puolustukseen panostamisen lisäksi olemme syventäneet yhteistyötä EU:n ja Ruotsin kanssa.
Hallitusohjelmaan on myös sisällytetty mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä, mikäli turvallisuusympäristön muutokset sitä edellyttävät. On selvää, että Venäjän brutaali ja yksipuolinen hyökkäys Ukrainaan on muuttanut turvallisuusympäristöämme radikaalisti ja siksi meidän on nyt punnittava kaikkia vaihtoehtoja.
Suomen turvallisuus on liian arvokas, jotta hätäilyllä tai poliittisen kannatuksen kalastelulla tekisimme lyhytnäköisiä valintoja. Analyysissä on otettava huomioon kaikki mahdolliset kehityskulut ja niiden todennäköisyydet.
Tähän sopii huonosti ennalta lukkoon lyödyt kannat – nyt alkava käsittely ei saa olla teatteria. Emme myöskään saa antaa historiallisen kovan painostuksen ja leimaamisen vaikuttaa työhömme.
On myös tärkeää, että kaikkien kansanedustajien laaja tiedonsaantioikeus turvataan, ei vain niiden, jotka istuvat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevissä valiokunnissa.
Selonteon laaja-alaisuus antaa hyvän pohjan vaihtoehtojen laajaan läpikäymiseen. Selonteon puute, eri vaihtoehtojen hyötyjen, haittojen ja riskien pohdinnan puuttuminen voi eduskunnan kannalta olla myös sen vahvuus. Kun esimerkiksi liittoutumisen varjopuolia ei ole huomioitu ja johtopäätöksiä ei siten ole voitu tehdä, on eduskunnalle jätetty tämä demokratian toteutumisen ja Suomen turvallisuuden kannalta tärkeä työ.
Tämä työ on tehtävä ilman tarpeetonta viivytystä, mutta huolellisesti ja harkiten.
Arvoisa puhemies,
Suomi on rakentanut omaa linjaansa menestyksekkäästi vuosikymmenten ajan ja ne periaatteet, joiden varaan politiikkamme rakentuu, on tehty kestämään myös kriisit.
Uudessa tilanteessa me suomalaiset olemme Venäjän naapureina huolissamme omasta turvallisuudestamme. Tunnemme oman historiamme ja meillä kaikilla on perheidemme ja sukujemme kautta kokemuksia sodasta, joita emme halua toistaa.
Hirmutöiden edessä on luonnollista tuntea pelon lisäksi myös vihaa. Päätöksiä ei kuitenkaan voi tehdä vain tunteiden pohjalta.
Ongelmatonta ja riskitöntä ratkaisua ei ole. Meidän on uskallettava keskustella kaikesta ja nostaa esiin kaikki ikävätkin puolet eri vaihtoehdoissa. Vain siten tehdyt ratkaisut kestävät – mitä ikinä ovatkaan.
Arvoisa puhemies,
Nato-jäsenyyden puolesta vahvimmin puhuu, että se nostaisi kynnystä hyökätä Suomeen. Jäsenenä poikkeuksellisen vahva armeijamme toisi osaltaan turvaa myös Baltiaan.
Yhtä lailla on selvää, että jo jäsenyyden hakeminen kasvattaisi jännitteitä Suomen ja Venäjän välisellä rajalla ja syntyisi riski sodan ja konfliktien siirtymiselle muualta omalle maaperällemme.
Uudet jännitteet eivät olisi vain mahdollisesti vuoden kestävän jäsenyysprosessin aikainen tila. Suurvallat haluavat sotia sotansa muiden maaperällä, joten Pietarin ja Muurmanskin suojaaminen toisi alueellemme pysyvän uhan. Venäjän ja Naton välisissä sotatoimissa olisimme potentiaalinen ensi-iskun kohde.
On myös pohdittava suhdettamme ydinaseisiin, joiden uhka on kasvanut Venäjän uhiteltua niiden käytöllä. Ydinaseet ovat keskeinen osa myös Naton pelotetta. Tähän asti Suomi on toiminut ydinaseriisunnan ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi. Vasemmistoliiton mielestä ydinaseriisuntaa on edistettävä myös tulevaisuudessa.
Riskien tunnistaminen ei ole Venäjän uhkailun edessä periksi antamista, vaan osa sitä arviota ja tosiasioiden tunnustamista, mitä vastuullisen päättäjän on tehtävä.
Norjan ja Tanskan mallin mukaisesti meidän täytyy myös punnita yksipuolisia rajoitteita, jos päättämme jäsenyyttä hakea.
Arvoisa puhemies,
Suomi on Ukrainan kanssa täysin toisenlaisessa asemassa EU:n jäsenyyden, yhteisen rahan ja EU-jäseniä velvoittavan avunantolausekkeen myötä. Emme ole yksin.
Nato-jonoon jo 2008 juuttunut ja EU:n ulkopuolinen Ukrainakin on saanut ennennäkemättömän määrän apua ulkomailta. Myös me olemme antaneet aseellistakin apua.
Mutta EU:n avunantovelvoite tai Naton viides artikla eivät kumpikaan määrittele mitä apu konkreettisesti olisi. Kaikissa tilanteissa Suomen puolustus rakentuu oman armeijamme varaan.
Arvoisa puhemies,
Vasemmistoliitto haluaa löytää Suomen turvallisuuden kannalta parhaat ratkaisut. Uskon että lopulta kaikki täällä haluavat samaa ja siksi toivon asialle aitoa käsittelyä.