Eduskunta kävi tänään ajankohtaiskeskustelun ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron pitänyt eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo painotti Ukrainan auttamista ja uusia diplomaattisia ratkaisuja kriisiin.
– On tärkeää, että Suomi on tuominnut Venäjän toimet ja on solidaarinen ukrainalaisille. Suomi on auttanut Ukrainaa taloudellisesti ja nyt katsotaan mikä olisi meille paras tapa auttaa enemmän, Saramo sanoi.
On tärkeää, että Suomi on tuominnut Venäjän toimet ja on solidaarinen ukrainalaisille.
– Mikään ei oikeuta Ukrainan alueellisen koskemattomuuden loukkaamista. Vaikka neuvottelu Minskin sopimusten pohjalta näyttää mahdottomalta Venäjän tunnustettua Itä-Ukrainan separatistialueet, on tärkeä hakea uusia diplomaattisia ratkaisuja.
Jussi Saramo peräänkuulutti eduskunnalta nyt kylmäpäisyyttä.
– Samaan aikaan kun osana Euroopan unionia teemme parhaamme, että aggressiivinen voimapolitiikka ja pienempien maiden jyrääminen ei kannata, on meidän osattava pitää pää kylmänä.
– Olemme juuri yksimielisesti hyväksyneet selonteot, jotka pohjaavat oman turvallisuutemme puolustamiseen. Väestöltämme pienenä rajamaana meidän ei pidä itse alkaa osapuoleksi ja laajentaa konfliktia omalle alueellemme, Saramo sanoi.
Saramo korosti, että niin kauan kuin Ukrainan sodan laajenemista voidaan estää, on tehtävä kaikki rauhan eteen. Hänen mielestään Suomen tulee toimia erityisesti Euroopan unionin ja Etyjin puitteissa poliittisen dialogin ja myönteisen neuvotteluratkaisun aikaansaamiseksi.
– Suomen on jatkossakin toimittava vahvemman kansainvälisen yhteisön puolesta, jotta maailma ei joudu häikäilemättömimpien armoille, Saramo sanoi.
Eduskunnassa käytiin ti 22.2.2022 lyhyt ajankohtaiskeskustelu turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Jussi Saramon keskustelussa pitämä puhe kokonaisuudessaan:
Arvoisa puhemies
On tärkeää, että Suomi on tuominnut Venäjän toimet ja on solidaarinen ukrainalaisille. Suomi on auttanut Ukrainaa taloudellisesti ja nyt katsotaan mikä olisi meille paras tapa auttaa enemmän.
Mikään ei oikeuta Ukrainan alueellisen koskemattomuuden loukkaamista. Vaikka neuvottelu Minskin sopimusten pohjalta näyttää mahdottomalta Venäjän tunnustettua Itä-Ukrainan separatistialueet, on tärkeä hakea uusia diplomaattisia ratkaisuja.
Samaan aikaan kun osana Euroopan unionia teemme parhaamme, että aggressiivinen voimapolitiikka ja pienempien maiden jyrääminen ei kannata, on meidän osattava pitää pää kylmänä.
Olemme juuri yksimielisesti hyväksyneet selonteot, jotka pohjaavat oman turvallisuutemme puolustamiseen. Väestöltämme pienenä rajamaana meidän ei pidä itse alkaa osapuoleksi ja laajentaa konfliktia omalle alueellemme.
Me emme ole puolueettomia vääryyksien edessä, mutta meidän on tunnustettava oma asemamme sekä osana Euroopan unionia, että Venäjän rajanaapurina.
Suomen lähialueilla on vähemmän aseita ja sotilaita kuin aikoihin. Viimeksi tänään presidentti Niinistö toisti, ettei Suomeen kohdistu mitään erityistä uhkaa. Suomen asema on paitsi geopoliittisesti ja historiallisesti myös puolustuksellisten valmiuksiemme kannalta aivan toinen kuin Ukrainan.
Niin kauan kuin Ukrainan sodan laajenemista voidaan estää, on tehtävä kaikki rauhan eteen. Suomen tulee toimia erityisesti Euroopan unionin ja Etyjin puitteissa poliittisen dialogin ja myönteisen neuvotteluratkaisun aikaansaamiseksi.
Suomen on jatkossakin toimittava vahvemman kansainvälisen yhteisön puolesta, jotta maailma ei joudu häikäilemättömimpien armoille.