Saramo piti vasemmistoliiton ryhmäpuheen keskustelussa julkisen talouden suunnitelmasta.
– On helppoa olla ekonomistien kanssa samaa mieltä siitä, että nyt on huolehdittava kysynnästä, eikä hyydyttää taloutta sopeutustoimilla, joiden aika on aikaisintaan kahden vuoden kuluttua, Saramo sanoi puheessaan.
– Oppositiota sen sijaan on vaikea ymmärtää. Esitettyään itse ensin miljarditolkulla lisämenoja tyhjien lentokoneiden lennättämisestä lähtien, he nyt vaativat kysyntää leikkaavia toimenpiteitä.
Oppositio elää vielä 1990-luvulla, eikä ole huomannut, että maailma ympärillä on muuttunut
Saramon mukaan taantuman pitkittäminen liian aikaisella vyönkiristyspolitiikalla olisi sekä inhimillisesti että taloudellisesti kallis virhe.
– Vaikuttaa siltä, että oppositio elää vielä 1990-luvulla, eikä ole huomannut, että maailma ympärillä on muuttunut, Saramo suomi.
Vaikka koronakriisin pahimmat uhkakuvat on toistaiseksi pystytty torjumaan, on monen suomalaisen toimeentulo on silti heikentynyt. Eilen julkaistun SOSTE-barometrin mukaan taloudelliset ongelmat, kuten ruoka-avun tarve ja velkaongelmat, ovat lisääntyneet.
Pelastakaa Lapset ry:n kysely puolestaan osoitti, että joka neljäs lapsi koki henkisen hyvinvointinsa poikkeustilan vuoksi erittäin tai melko huonoksi. Pienituloisissa perheissä näin koki jopa 43 prosenttia.
– Siksi on tärkeää, että hallitus panostaa nyt lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaan sekä toimeentulotuen väliaikaiseen parantamiseen. Vasemmistoliitolle ihmisten hyvinvoinnin ja toimeentulon turvaaminen ovat ensisijaisia, Saramo sanoi.
Kun hallitus syksyllä päivittää talouspoliittisia tavoitteitaan, on vasemmistoliiton mielestä priorisoitava toimia, jotka edistävät parhaalla mahdollisella tavalla sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä.
– Tällöin on myös tärkeä miettiä sitä ympäristövelkaa, jota jätämme seuraaville sukupolville. Tulevaisuuteen katsova ja vastuullinen talouspolitiikka voi rakentua ainoastaan vähähiilisten ratkaisujen varaan.
Lisäksi vasemmistoliitto haluaa luoda kestävän pohjan Suomen taloudelle nostamalla osaamistasoa ja panostamalla tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.
– Suomi nousee tästä kriisistä vain hyvinvoivien ihmisten ja korkean osaamisen avulla, Saramo sanoi.
Jussi Saramon pitämä vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro kokonaisuudessaan:
Arvoisa puhemies!
Suomi on onnistuneesti tukahduttanut koronaepidemiaa. Uusia tartuntoja on silti meilläkin ja Euroopan ulkopuolella virus leviää nyt pelottavalla voimalla.
Epävarmuus tulee väistämättä jatkumaan myös taloudessa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 5,5 prosenttia, mikäli koronarajoitukset pystytään nyt poistamaan, eikä toista aaltoa tule.
Seuraaville vuosille ministeriö ennustaa vaatimatonta 1,3 prosentin kasvua, vaikka Euroopan komission, IMF:n, kotimaisten taloudellisten tutkimuslaitosten ja pankkien ennusteet Suomen kasvusta ensi vuonna ovat 4 prosentin molemmin puolin.
Ero ennusteissa on hurja. On ymmärrettävä, että niiden toteutuminen on sekä meistä itsestämme että muiden maiden ja erityisesti EU:n elvytyksestä kiinni. On tärkeää pitää huolta sekä kotimarkkinakysynnästä, että saada siihen viennistä vetoapua.
Kuopan syvyyttä olennaisempaa onkin suunta, johon sen jälkeen lähdetään. Tämä koskee kasvun lisäksi velkaa. Suomi saa korotonta lainaa kymmeniksi vuosiksi ja muut maat näyttävät velkaantuvan Suomeakin enemmän. Esimerkiksi tiukasta talouskurista tunnettu Saksa ilmoitti viime viikolla peräti 130 miljardin euron elvytyspaketista.
Olennaista ei siis ole, kuinka paljon lama ja massatyöttömyyden torjuva elvyttäminen maksaa. Olennaista on, että ne torjutaan ja velkaantuminen voi siten taittua kasvua pienemmäksi kriisin jälkeen. Se edellyttää, ettei ihmisiä syrjäytetä 1990-luvun tavoin ja lasten ja nuorten kouluttamisella Suomelle rakennetaan vahva tulevaisuus.
Arvoisa puhemies,
Pahimmat uhkakuvat on toistaiseksi pystytty torjumaan. Kuten valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, hallituksen määrätietoisilla toimilla on turvattu työpaikkoja sekä helpotettu yritysten taloustilannetta. Konkurssiaallosta ja massatyöttömyydestä on toistaiseksi vältytty.
Monen suomalaisen toimeentulo on silti heikentynyt. Eilen julkaistun SOSTE-barometrin mukaan taloudelliset ongelmat, kuten ruoka-avun tarve ja velkaongelmat, ovat lisääntyneet.
Pelastakaa Lapset ry:n kysely puolestaan osoitti, että joka neljäs lapsi koki henkisen hyvinvointinsa poikkeustilan vuoksi erittäin tai melko huonoksi. Pienituloisissa perheissä näin koki jopa 43 prosenttia.
Siksi on tärkeää, että hallitus panostaa nyt lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaan sekä toimeentulotuen väliaikaiseen parantamiseen. Vasemmistoliitolle ihmisten hyvinvoinnin ja toimeentulon turvaaminen ovat ensisijaisia.
Arvoisa puhemies!
Toimeentulon ja luottamuksen vahvistaminen ovat aivan keskeisiä myös talouden kannalta. Kulutuksen lisääminen vaatii, että ihmiset eivät pelkää tartuntaa, että he luottavat omaan talouteensa ja että heillä on varaa. Myös julkiset investoinnit ovat keskeisiä talouden käynnistämiseksi uudelleen.
On helppoa olla ekonomistien kanssa samaa mieltä siitä, että nyt on huolehdittava kysynnästä, eikä hyydyttää taloutta sopeutustoimilla, joiden aika on aikaisintaan kahden vuoden kuluttua.
Oppositiota sen sijaan on vaikea ymmärtää. Esitettyään itse ensin miljarditolkulla lisämenoja tyhjien lentokoneiden lennättämisestä lähtien, he nyt vaativat kysyntää leikkaavia toimenpiteitä.
Taantuman pitkittyminen liian aikaisella vyönkiristyspolitiikalla olisi sekä inhimillisesti että taloudellisesti kallis virhe. Vaikuttaa siltä, että oppositio elää vielä 1990-luvulla, eikä ole huomannut, että maailma ympärillä on muuttunut.
2020-luvun aikana yhteiskunta joudutaan rakentamaan monella tapaa uusiksi. Tässä tilanteessa ideologinen talouskuripolitiikka on tuleville sukupolville paljon suurempi uhka kuin pragmaattinen suhtautuminen velkaan, erityisesti tilanteessa, jossa Euroopan keskuspankki on tukena massiivisilla osto-ohjelmilla.
Arvoisa puhemies!
Poikkeusolojen takia julkisen talouden suunnitelma on teknisluontoinen. Kun hallitus syksyllä päivittää talouspoliittisia tavoitteitaan, on priorisoitava toimia, jotka edistävät parhaalla mahdollisella tavalla sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä.
Tällöin on myös tärkeä miettiä sitä ympäristövelkaa, jota jätämme seuraaville sukupolville. Tulevaisuuteen katsova ja vastuullinen talouspolitiikka voi rakentua ainoastaan vähähiilisten ratkaisujen varaan.
Lisäksi meidän on luotava kestävä pohja Suomen taloudelle nostamalla osaamistasoa ja panostamalla tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.
Suomi nousee tästä kriisistä vain hyvinvoivien ihmisten ja korkean osaamisen avulla.