Vasemmistoliiton puoluevaltuuston ja eduskunnan yhteiskokous päätti hallitukseen menon yhteydessä, että sosiaali- ja terveysministerin tehtävä jaetaan kahteen osaan ja vaihto tapahtuu hallituskauden puolivälissä.
Olen saanut hoitaa kaksi vuotta tärkeää tehtävää, joka vaikuttaa suomalaisten elämään todella konkreettisella tavalla. Kulunut kaksi vuotta on ollut monella tapaa erilainen, kuin mitä odotin ja lähdön hetkellä on hyvä summata yhteen ajatuksia.
Aloitin tehtävässä samaan aikaan, kun Suomen EU-puheenjohtajakausi alkoi. Kalenteri täyttyi EU-kokouksista, ministerineuvostojen puheenjohtamisesta ja kansainvälisistä tapaamisista. EU-komissio oli samalla vaihtumassa, joten tapasimme sekä väistyviä että tulevia komissaareja. Pidimme esillä hallituksen hyvinvointitalousajattelua ja saimme sille laajaa vastakaikua. Hallituksen talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Uusi EU-komissio ryhtyi puhumaan taloudesta, joka palvelee ihmisiä.
Heti hallituskauden alussa useita minulle ja vasemmistoliitolle tärkeitä tavoitteita vietiin nopeasti eteenpäin. Käynnistin aktiivimallin purkamisen valmistelun heti ensimmäisenä päivänä ministerinä ja aktiivimallista luovuttiin nopeimmalla mahdollisella aikataululla vuoden 2020 alussa.
Myös pienten eläkkeiden ja perusturvaetuuksien korotukset toteutettiin välittömästi. Kansaneläkkeen täyttä määrää korotettiin 34 eurolla ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa. Aikaisemmasta kansaneläkkeen tasokorotuksesta olikin ehtinyt kulua aikaa yli 10 vuotta. Eläkkeiden korotukset olivat hyvin samansuuntaiset, kuin mitä vasemmistoliitto oli esittänyt oppositiossa varjobudjetissaan.
Korotimme työttömien peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea, sairaus- ja vanhempainpäivärahoja sekä kuntoutusrahaa 20 eurolla kuukaudessa. Yksinhuoltajille tarkoitettu lapsilisäkorotus sekä neljännestä ja sitä seuraavista lapsista maksettava lapsilisä nousivat 10 eurolla. Samalla yksinhuoltajan perusosan korotusta toimeentulotuessa nostettiin 20 eurolla, jotta lapsilisän korotuksesta hyötyivät myös toimeentulotukea saavat yksinhuoltajaperheet. Elatustukea korotettiin 7 eurolla.
Myös vuosittaiset indeksikorotukset perusturvaetuuksiin tehtiin jälleen normaalisti, toisin kuin edeltävän porvarihallituksen aikana. Kaiken kaikkiaan onnistuimme kääntämään suomalaisen sosiaalipolitiikan suunnan. Leikkauspolitiikasta on siirrytty sosiaaliturvan vahvistamiseen ja uudistamiseen ja vaikka tehdyt parannukset ovat maltillisia, ovat ne oikeita askeleita eteenpäin.
Erityisen iloinen olen perhevapauudistuksen etenemisestä. Moni aiempi uudistamisyritys on epäonnistunut, mutta tässä hallituksessa perheiden tasa-arvoa ja hyvinvointia lisäävästä perhevapaauudistuksesta löytyi yhteisymmärrys ja esitys eduskunnalle annetaan tulevana syksynä. Perhevapaauudistus on investointi perheiden ja lasten hyvinvointiin. Sillä tavoitellaan perhevapaiden tasaisempaa jakautumista, erityisesti sitä, että isät käyttäisivät oikeuttaan perhevapaisiin nykyistä enemmän. Myös lainsäädännön kieli nykyaikaistuu.
Suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ongelmat eivät ole korjattavissa pelkästään rahalla vaan tarvitsemme kokonaisvaltaisen remontin ja laajaa rakenteiden uudistamista. Yksi tämän ja vielä seuraavankin hallituksen tärkeimmistä hankkeista onkin sosiaaliturvan kokonaisuudistus, joka minulla oli kunnia päästä käynnistämään.
Parlamentaarisesti valmisteltavalla sosiaaliturvauudistuksella voidaan vähentää byrokratiaa ja työllistymisen esteitä sekä vastata työn murrokseen. Tavoitteena on ihmisen näkökulmasta oikeudenmukainen, selkeä ja toimiva sosiaaliturvajärjestelmä, joka takaa riittävän toimeentulon turvan kaikissa elämäntilanteissa.
Työllisyyden ja työelämän laadun edistäminen on ollut yksi hallituksen tärkeimmistä tavoitteista, joissa sosiaali- ja terveysministeriöllä on keskeinen rooli. Olemme käynnistäneet kolme merkittävää työelämähanketta eli Työkykyohjelman, Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelman (TYÖ2030) sekä Työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelman.
Ohjelmilla edistämme osatyökykyisten työllistymistä ja toisaalta ehkäisemme sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä panostamalla työhyvinvointiin ja mielenterveyteen. Kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä suomalaisesta työelämästä maailman parasta ja vastata työelämän nopeaan muutokseen samalla työn tuottavuutta vahvistaen. Työkyvyn säilyttämiseksi myös kuntoutukseen on päästävä ajoissa. Kuntoutuskomitean tekemät ehdotukset on nyt saatu työn alle ja mm. kuntoutustarvetta on jatkossa arvioitava aiempaa varhaisemmin.
Vasemmistoliiton näkökulmasta on keskeistä, että hallitus on tarttunut määrätietoisesti ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ja muun riistotalouden kitkemiseen. Oman salkkuni osaltani olemme pystyneet lisäämään työsuojelun resursseja ja uudistamaan lainsäädäntöä valvonnan tehostamiseksi.
Myös lääkehuollon ja apteekkitalouden uudistukset etenevät, ja olemme varmistaneet tämän pitkäjänteisen kehittämistyön rahoituksen. Lääkehuollon kehittämisvelka on mittava, joten työtä riittää edelleen, mutta nyt olemme päässeet hyvin alkuun. Viimeisin eduskunnalle valmistelemani esitys parantaa mm. apteekkiverkostoa sekä mahdollistaa apteekkien välisen hintakilpailun itsehoitolääkkeiden osalta.
Jatkossa lääkehuollossa kehitetään apteekkitalouden lisäksi lääketiedonhallintaa kuten digitaalista lääkityslistaa sekä lääkehuollon ohjausta. On tärkeää nähdä lääkehuolto osana terveydenhuoltojärjestelmää, ja löytää keinoja tehostaa lääkehuollon ohjaamista eli sitä, millaisia lääkkeitä määrätään, miten lääkkeiden vaikuttavuutta arvioidaan ja kuka lopulta lääkehuollon kustannustehokkuudesta vastaa.
Näiden isompien parannusten ja uudistusten lisäksi on tehty lukuisia pienempiä mutta yhtä lailla tärkeitä muutoksia. Yhteensä kahden vuoden aikana olen esitellyt 50 eduskunnan hyväksymää hallituksen esitystä.
Lukuisista parannuksista ja uudistuksista huolimatta ministerikauteni määrittävin tekijä oli luonnollisesti koronakriisi. Vain vähän sen jälkeen kun EU-puheenjohtajuus oli päättynyt, pitkät päivät ja toisinaan myös yöt täyttyivät koronaan liittyvistä asioista. Varauduimme ja valmistuimme tuntemattomaan uhkaan, joka lopulta saavutti myös Suomen. Korona on ollut lähes puolitoista vuotta läsnä työssäni päivittäin.
Terveyttä uhanneen kriisin taltuttamisen lisäksi olen työskennellyt kaikin voimin sen eteen, että onnistumme torjumaan koronasta johtuvaa sosiaalista kriisiä. Kehitimme tyhjästä uusia etuuksia, niin väliaikaisen epidemiatuen kuin kaikista pienituloisimmille pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaville maksetun epidemiakorvauksen, sekä teimme helpotuksia ja parannuksia työttömyysturvaan ja joustoja eläkemaksuihin. Suomi on laittanut kriisin hoidossa ihmisten hyvinvoinnin etusijalle ja olen tästä linjasta ylpeä.
Koronakriisi on osoittanut myös sen, miten tärkeää on yhteinen kansallinen varautuminen ja eri toimijoiden välinen saumaton yhteistyö. Kriisiä ei hoideta yksin ja jokaisen toimijan on kannettava tilanteen keskellä omat vastuunsa. Kriisin aikana kehitimme myös varautumista tuleviin kriiseihin mm. yhdenmukaistamalla lainsäädännöllä eri toimijoiden valmiussuunnittelua ja tilannekuvan muodostamista.
Vaikka koronatoimet ovat vieneet paljon huomiota, on hallituksen kahden vuoden saavutusten lista merkittävä: Edellä mainitsemani parannukset sosiaaliturvaan, perhevapaauudistus, oppivelvollisuuden jatkaminen 18 vuoteen ja sote-uudistus. Nämä kaikki ovat osoituksia siitä, että politiikalla on merkitystä, ja että vasemmistolaisempi hallitus pystyy myös tekemään vasemmistolaista politiikkaa.
Tänä kesänä aion viettää aikaa perheeni ja ystävieni kanssa, niissä rajoissa joissa korona sen sallii. Tulen nauttimaan siitä, että aikataulut ovat jälleen hieman väljemmät ja voin päättää useammin itse omasta kalenteristani.
Olen myös ilmoittautunut Riihimeän seudun terveyskeskukseen avustajaksi koronarokotuksiin. Tiedän, että kesällä terveydenhuollon henkilöstöstä on pulaa, kun hoitohenkilöstö jää ansaitusti lomille ja olen valmis antamaan pienen panokseni rokotusten etenemiselle.
Kesän jälkeen palaan eduskuntaan ja kerron sitten lisää tulevista luottamustoimistani.
Kiitos kaikille tuesta kahtena ministerivuotenani. Tätä tukeanne tarvitsee myös sosiaali- ja terveysministerinä aloittava Hanna Sarkkinen, jotta vasemmistoliitto jatkossakin saavuttaa tavoitteensa.
Aino-Kaisa Pekonen
Sosiaali ja terveysministeri 2019-2021