Kat­ja Hän­ni­nen: ”Kai­kis­sa krii­seis­sä on pi­det­tä­vä pää kyl­mä­nä ja osat­ta­va kat­soa huo­mis­ta pi­dem­mäl­le”

20.04.2022 | Turvallisuuspolitiikka

Eduskunta käy tänään lähetekeskustelun ajankohtaisselonteosta, joka käsittelee turvallisuusympäristön muutosta Venäjän Ukrainaan kohdistuvan raakalaismaisen hyökkäyssodan vuoksi. Vasemmistoliiton kansanedustaja Katja Hänninen suhtautuu Nato-jäsenyyteen kriittisesti ja painottaa samalla, että Suomen kannalta ei ole olemassa riskittömiä ratkaisuja ja tämä on hyvä sekä NATOn kannattajien että vastustajien tiedostaa.

– Tämän tiedostaminen auttaa myös käymään rakentavaa, eteenpäin vievää ja toista puolta ymmärtävää keskustelua. Kiihkoilu ei tässä asiassa auta, päinvastoin. Meistä kukaan tuskin haluaa kokea sodan kauhuja ja siksi rauhantyötä tulee vahvistaa nykyisestä ja edistää samalla ydinasekieltosopimusta.

 

Hänninen painottaa myös sitä, että turvallisuudesta on puhuttava nytkin mahdollisimman laajasti, ei vain sotilaallisesta perspektiivistä.

Hänninen kritisoi ajankohtaisselontekoa siitä, että siinä ei tarpeeksi kattavasti käsitellä NATO-jäsenyyden hyötyjä, haittoja ja riskejä.

– Tämä työ meidän kansanedustajien on nyt huolellisesti tehtävä. Tuntuu myös oudolta julkinen spekulaatio siitä, että kansanedustajat voisivat tehdä päätöksen hakea NATO-jäsenyyttä jopa muutaman päivän sisällä selonteon jättämisestä. Tällaiset paniikkiratkaisut eivät tuo turvaa. Kaikissa kriiseissä on pidettävä pää kylmänä ja osattava katsoa huomista pidemmälle.

Hänninen painottaa sitä, että kaikilla kansanedustajilla on oltava laajat tiedonsaantioikeudet, ei vain niillä, jotka istuvat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevissä valiokunnissa.

– Yksi syy siihen, miksi itse suhtaudun kriittisesti NATO-jäsenyyteen on, että Suomen turvallisuusympäristö muuttuisi jäsenyyden myötä. Jo jäsenyyden hakeminen kasvattaisi jännitteitä Suomen ja Venäjän välisellä rajalla. Nämä uudet jännitteet eivät myöskään olisi vain jäsenyysprosessin aikainen asia, vaan pysyvä uusi tila turvallisuusympäristössämme.

Hänninen painottaa myös sitä, että turvallisuudesta on puhuttava nytkin mahdollisimman laajasti, ei vain sotilaallisesta perspektiivistä. Hyvinvointivaltion puolustaminen ja eriarvoisuuteen puuttuminen ovatkin turvallisuuspolitiikkaa parhaimmillaan.

– Nyt käsittelyssä olevaa ajankohtaisselontekoa voikin kiittää siitä, että se nosti esiin esimerkiksi henkisen kriisinsietokyvyn, joka on monella koronapandemian takia jo valmiiksi heikentynyt. Kaipasin selonteolta kuitenkin esimerkiksi vahvempaa kriisiaikojen lapsivaikutusten arviointia.

Tänä aikana esimerkiksi kriittisen lukutaidon vahvistaminen nousee arvoon arvaamattomaan.

– Vaikka selonteossa tätä ei erikseen nosteta esiin, niin myös lapset ja nuoret ovat informaatiovaikuttamisen kohteena ja tämä vaatii asian katsomista heidän näkökulmastaan ja heidän kuulemistaan.