Anna Kontula
Eduskunnan puhemiehelle
Koronarokotukseen tehtyjen matkojen kustannuksia alettiin korvata maaliskuussa 2021. Sairausvakuutuslakiin säädettiin Covid-19-taudilta suojaavan rokotteen kohdalla poikkeus, jonka perusteella rokote kuului sairaanhoitokorvausten piiriin. Näin ollen myös rokotuksen saamiseksi tehdyn matkan kustannukset ovat olleet 30.6.2023 asti sairausvakuutuslain mukaisista matkakorvauksista korvattavia kustannuksia.
Sairausvakuutuslakiin perustuvien matkakorvausten tarkoituksena on turvata yhdenvertainen oikeus saada tutkimusta ja hoitoa asuinpaikasta riippumatta. Poikkeuksena säädetyn lain tavoite oli turvata tämä oikeus myös koronarokotuksen kohdalla. Perustuslakivaliokunnan vuonna 2017 antaman lausunnon mukaan matkakustannusten suuruus voi pahimmassa tapauksessa muodostaa tosiasiallisen esteen terveyspalvelujen käyttämiselle ja siten vaarantaa perusoikeuden toteutumisen.
Koronan ilmaantuvuus on noussut lokakuusta alkaen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on suositellut syystalven tehosterokotusta riskiryhmiin kuuluville. THL:n mukaan riskiryhmiin kuuluvilla suoja vakavaa tautia vastaan heikkenee hiljalleen, joten sitä on syytä tehostaa. Yli 65-vuotiaiden lisäksi riskiryhmään kuuluu muun muassa vakavaa keuhkoahtaumatautia sairastavat, elinsiirtopotilaat ja erilaisia syöpätauteja sairastavat. Nämä kaikki ovat ryhmiä, joiden voi olla fyysisen kuntonsa vuoksi erityisen vaikeaa matkustaa rokotukseen omin voimin. Syrjäseuduilla matkat rokotuspisteelle voivat olla pitkiä ja julkista liikennettä vaihtelevasti.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aiotaanko koronarokotusmatkojen korvaamista jatkaa ja mikäli ei, miten hallitus aikoo turvata ihmisten yhdenvertaisen oikeuden päästä koronarokotukseen?
Helsingissä 29.11.2023
Anna Kontula [vas]