Ki­ve­lä: Tu­le­van il­mas­to­lain tu­lee pe­rus­tua so­si­aa­li­seen oi­keu­den­mu­kai­suu­teen

Esitys uudeksi ilmastolaiksi on lähtenyt tänään ympäristöministeriöstä lausuntokierrokselle. Lakiuudistuksen on tarkoitus varmistaa Suomen saavuttavan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä.

Ilmastolaki on meidän keskeisiä tapojamme varmistaa, että Suomi tekee osansa ilmastokriisin torjumiseksi.

– Vasemmistoliitolla on lakiuudistukseen osalta kaksi ydintavoitetta: hillitä ilmastokriisiä ja varmistaa, että kansalliset ilmastotoimet toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisesti, kansanedustaja Mai Kivelä sanoo.

Nyt valmistuneen ehdotuksen perusteella tulevaan lakiin lisättäisiin Suomelle tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035. Lakiin sisällytettäisiin myös ilmastopaneelin suositusten mukaiset päästövähennystavoitteet: 60 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2030 ja 80 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2040, verrattuna vuoden 1990 päästöjen tasoon. 

Ilmastolaki on meidän keskeisiä tapojamme varmistaa, että Suomi tekee osansa ilmastokriisin torjumiseksi.

– Ilmastolaki on meidän keskeisiä tapojamme varmistaa, että Suomi tekee osansa ilmastokriisin torjumiseksi. Ennätyslämpötilat pohjoisiin alueisiin kuuluvissa Suomessa ja esimerkiksi Kanadassa osoittavat, ettei aikaa ole hukattavaksi, Kivelä sanoo. 

Uuteen lakiuudistukseen sisällytetään Pariisin ilmastopaneelin mukaiset päästövähennystavoitteet sekä maankäyttösektori lisätään ilmastolakiin merkittävänä päästöjen aiheuttajana. Lisäksi uudella lailla pyritään turvaamaan saamelaisten edellytykset ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä perustaa saamelainen ilmastoneuvosto.

On erittäin tärkeää, että saamelaisten oikeuksia nyt vahvistetaan. Laajemminkin kansalaisten kuulemista ilmastotyössä halutaan parantaa.

Edustaja Kivelä on jo ehdottanut, että Suomeen tulisi perustaa kansalaisraati pohtimaan ilmastotekoja ja niiden taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotta tavallisten suomalaisten ääni pääsisi paremmin esille ilmastopolitiikan valmistelussa. 

Raadissa toimisi eri ikäisiä ja eri puolelta Suomea olevia ihmisiä. Heille tarjottaisiin työnsä pohjaksi paras tieteellinen tieto, ja raati valmistelisi ehdotuksia tehokkaiksi päästövähennys- ja luonnonsuojelutoimiksi. Eduskunta käsittelisi raadin ehdotukset.

– On erittäin tärkeää, että saamelaisten oikeuksia nyt vahvistetaan. Laajemminkin kansalaisten kuulemista ilmastotyössä halutaan parantaa. Kansalaisraati olisi täydennys ylivaalikautisten ja poliittisesti hankalien ongelmien ratkaisemiseen, kuten näin laajojen ilmastotoimien toteuttamiseen, toteaa Mai Kivelä.

Lisätietoja:
Mai Kivelä
mai.kivela(at)eduskunta.fi