– Valtion tukemaa asuntotuotantoa tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa enemmän, kun hallituksen sosiaaliturvaheikennykset astuvat voimaan ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarve kasvaa. Hallitus on kuitenkin aikeissa tehdä mittavia tuloutuksia Valtion asuntorahastosta, josta kohtuuhintaista asuntotuotantoa rahoitetaan, Koskela sanoo.
Ei sieltä Etuovesta löydy kaikille kämppää ja kyllä kokoomuskin sen tietää.
Valtion asuntorahastosta maksetaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) myöntämät tuet ja avustukset, jotka sisältävät muun muassa korkotukilainojen korkotuet, korjausavustukset ja erityisryhmien investointiavustukset. Rahasto saa tuloa aravalainojen lyhennyksistä, koroista ja takauspalkkioista. Koska aravalainoja ei enää myönnetä, on niihin liittyvä tulonmuodostus ehtymässä.
– Korkotukilainat ovat vuosikymmenien sitoumuksia, joten Valtion asuntorahaston maksuvalmiudesta tulisi huolehtia hyvissä ajoin ennen, kuin kassa on tyhjä. Mitä tekee hallitus? Tulouttaa rahastosta kehyskauden aikana jopa 800 miljoonaa! Koskela ihmettelee.
Valtion asuntorahaston olemassaolo on Koskelan mukaan perusteltua, sillä vuosittainen budjetointi ei vastaa rakennushankkeiden aikajännettä. Lisäksi valtion tukema asuntotuotanto on tärkeä suhdannepoliittinen työkalu: rakennusalan sakatessa valtio on voinut laittaa liikkeelle ARA-tuotantoa, millä on taloutta elvyttävä vaikutus. ARA-tuotannolla on myös merkittävä rooli segregaatiokehityksen ehkäisyssä erityisesti suurissa kaupungeissa – esimerkiksi Helsingissä kohtuuhintaisten kotien väheneminen yhdistettynä mittaviin sosiaaliturvaleikkauksiin tulee vaikeuttamaan ihmisten arjen lisäksi työvoiman saatavuutta.
– Hallitusohjelman mukaan tuloutus tehdään rahaston nykytasoista toimintaa vaarantamatta, mutta näen tässä isoja riskejä valtion pitkäjänteisen asuntopolitiikan toteuttamiselle. Ei sieltä Etuovesta löydy kaikille kämppää ja kyllä kokoomuskin sen tietää, jos vähän vaivautuu ajattelemaan, Koskela kuittaa.
Kirjallinen kysymys
VALTION ASUNTORAHASTON TOIMINTAEDELLYTYSTEN TURVAAMISESTA
Eduskunnan puhemiehelle
Valtion asuntorahasto on toiminut valtion asuntopolitiikan instrumenttina vuodesta 1990 lähtien. Rahastosta maksetaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen myöntämät tuet ja avustukset. Nämä sisältävät muun muassa korkotukilainojen korkotuet, korjausavustukset, energia-avustukset, käynnistysavustukset ja erityisryhmien investointiavustukset. Näistä eristä kaikki ovat valtion asuntopolitiikan toteuttamista ja edistävät perustuslaillista julkisen vallan tehtävää edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea omatoimisen asumisen järjestämistä. Vuonna 2022 tukia ja avustuksia myönnettiin 236 miljoonaa euroa.
Rahasto saa tuloa aravalainojen lyhennyksistä, niiden koroista sekä takauspalkkioista. Koska aravalainoja ei enää myönnetä, on niihin liittyvä tulonmuodostus ehtymässä. Aravalainat lyhentyvät 200-300 miljoonaa euroa vuodessa. Kun vuonna 2022 kassaa kerryttävien erien vaikutus on ollut 388 miljoonaa euroa, on se vuonna 2032 enää noin 220 miljoonaa euroa.
Koska korkotukilainat ovat vuosikymmenien mittaisia sitoumuksia, on Valtion asuntorahaston maksuvalmiudesta huolehdittava jo kauan ennen kuin sen kassa on tyhjä. Niinpä on ryhdyttävä kehittämään rahastolle uusia tulonlähteitä hyvissä ajoin, eikä odotettava, että rahastosta kymmeniä vuosia sitten tehdyt sitoumukset tulevat katettaviksi valtion budjettivaroista. Tällaisia keinoja esitettiin vuonna 2021 hyväksytyssä Asuntopoliittisessa kehitysohjelmassa vuosille 2021-2028, jonka toteuttamista nykyinen hallitus ei kuitenkaan jatka. Valtion asuntorahaston olemassaolo sinänsä on perusteltua, sillä vuosittainen budjetointi ei vastaa rakennushankkeiden aikajännettä tarkoituksenmukaisella tavalla.
Valtion tukemaa asuntotuotantoa tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa enemmän, kun hallituksen sosiaaliturvaheikennykset astuvat voimaan ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarve kasvaa. ARA-tuotannolla on myös merkittävä rooli segregaatiokehityksen ehkäisyssä erityisesti suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi Helsingissä kohtuuhintaisten kotien väheneminen yhdistettynä mittaviin sosiaaliturvaleikkauksiin tulee vaikeuttamaan ihmisten arjen lisäksi työvoiman saatavuutta, eli vaikutus on henkilökohtaisen ulottuvuuden lisäksi elinkeinopoliittinen. Lisäksi valtion tukema asuntotuotanto on ollut tärkeä suhdannepoliittinen työkalu: rakennusalan sakatessa valtio on voinut laittaa liikkeelle ARA-tuotantoa, millä on taloutta elvyttävä vaikutus.
Hallituksen asuntopolitiikan suunta on markkinaehtoistaminen: valtion tukemasta asuntotuotannosta leikataan rajusti ja valtion asuntorahastosta tehdään ensi vuonna 500 miljoonan euron tuloutus ja koko kehyskauden aikana yhteensä 800 miljoonan euron tuloutus hallituksen investointiohjelman toteuttamiseksi. Hallitusohjelman mukaan tuloutus tehdään rahaston nykytasoista toimintaa vaarantamatta, mutta edellä kuvatun mukaisesti rahaston toimintaedellytysten voidaan todeta heikenneen jo ennen tuloutuksia. On myös syytä kysyä, onko muiden hankkeiden rahoittaminen valtion asuntorahaston varoilla tarkoituksenmukaista, saati rahaston näkökulmasta kestävää.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo varmistaa, että valtiolla on jatkossakin instrumentti toteuttaa asuntopolitiikkaa, jolla taataan kohtuuhintaisten kotien saatavuus, ehkäistään alueiden eriytymistä, mahdollistetaan vastaaminen matalasuhdanteeseen ja rakennusalan ahdinkoon sekä taataan maksuvalmius kattaa jo tehdyt taloudelliset sitoumukset? Miten hallitus perustelee 800 miljoonan euron tuloutusta valtion asuntorahastosta suhteessa hallitusohjelmakirjaukseen rahaston nykytasoisen toiminnan vaarantamattomuudesta?
Helsingissä 7.12.2023
Minja Koskela [vasemmistoliitto]