Valmistelu on käynnistynyt, koska viime vuonna säädetyn määräaikaisen lain voimassaolo päättyy heinäkuussa. Vasemmistoliitto äänesti heinäkuussa poikkeuslakia vastaan ja tulee tekemään niin myös tällä kertaa.
– Suomella on oikeus ja velvollisuus suojella omaa rajaansa. Se olisi kuitenkin mahdollista tehdä myös oikeusvaltion tavoin, ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla. Käännytyslaki on räikeästi EU-oikeuden ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vastainen, eikä vasemmistoliitto voi sitä hyväksyä, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen sanoo.
Vasemmistoliiton Anna Kontula jätti eriävän mielipiteen myös perustuslakivaliokunnan poikkeuslakia puoltavaan lausuntoon. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että tilanne eivätkä perustelut ole muuttuneet vuoden takaisesta.
– Perustuslakivaliokunnan saamat asiantuntijalausunnot olivat tyrmääviä ja harvinaisen yksimielisiä siitä, että lakiin sisältyy ylitsepääsemättömiä ongelmia. Lausunnoissa nostettiin esiin muun muassa EU-oikeuden ensisijaisuus suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön sekä se, että lakia ei olisi mahdollista säätää perustuslain mahdollistamana rajattuna poikkeuksena perustuslaista, sillä se kohdistuu perustuslain keskeisiin ratkaisuihin, joita ei voida poikkeuslailla ohittaa, Koskela sanoo.
”Käännytyslaki on räikeästi EU-oikeuden ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vastainen, eikä vasemmistoliitto voi sitä hyväksyä.”
Vuonna 2015 Suomesta haki turvapaikkaa yli 32 000 ihmistä. Vuonna 2022 Suomi myönsi tilapäistä suojelua yli 45 000 ukrainalaiselle. Molemmat lukemat ovat täysin poikkeuksellisia ja suuresta kapasiteetista huolimatta Suomi selviytyi tilanteista hyvin.
– On totta, että ihmisten välineellistäminen itärajalla on poikkeuksellista ja että Suomen tulee jatkossakin puolustaa rajaansa. Ulkomaalaislaki ja vastaanottolaki mahdollistaisivat kuitenkin myös hakemusten nopeutetun käsittelyn ja esimerkiksi järjestelykeskusten perustamisen hakijoiden rekisteröinnin ja puhuttamisen tehostamiseksi. Tämä olisi kestävämpi ratkaisu. Se, että ihmisiä välineellistetään ei tarkoita, että välineellistetyllä ihmisellä ei voisi olla aitoa suojelun tarvetta tai että hänen ehdottomat ihmisoikeutensa voitaisiin mitätöidä, Pekonen sanoo.
– Venäjä on brutaalia hyökkäyssotaa käyvä ja ihmisoikeuksista piittaamaton terroristivaltio. Käännytyslaki ei estä hybridioperaatioita, mutta aiheuttaa pahimmillaan tilanteen, jossa turvapaikanhakijat jäävät rajalla limboon eivätkä pääse rajan kummallekaan puolelle. Pahimmillaan se tarkoittaa, että ihmisiä kuolee pakkaseen. Sitä ei tietenkään voi hyväksyä, Koskela sanoo.