Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema korvausmalli on herättänyt keskustelua siitä, toteutuuko kustannusten täysimääräinen korvaaminen käytännössä.
– Hallitus on sitoutunut korvaamaan kunnille aiheutuneet koronakulut täysimääräisesti. Tästä on pidettävä kiinni, Lohikoski sanoo.
Kunnilla on edelleen suuri vastuu testauksien ja rokotusten järjestämisessä.
Lausuntokierroksella olevassa mallissa korvaus kattaisi vain 40–65 prosenttia toteutuneista kuluista. Mallissa huomioidaan muun muassa kunnille jo maksetut valtionosuudet, vaikka nämä kohdistuvat kaikkiin kuntien tuottamiin lakisääteisiin peruspalveluihin.
– Korona ei ole vielä häviämässä minnekään. Kunnilla ja sairaanhoitopiireillä on edelleen suuri vastuu testauksien ja rokotusten järjestämisessä. Samalla niiden on myös huolehdittava siitä, että koronan aiheuttama inhimillinen velka saadaan kurottua umpeen, Kyllönen sanoo.
Hallitus on sitoutunut korvaamaan kuntien koronakulut täysimääräisesti.
Vuoden 2020 budjettiriihessä hallitus linjasi, että kaikki koronaan liittyvät välittömät terveysturvallisuuteen liittyvät kustannukset korvataan kunnille ja sairaanhoitopiireille.
Kirjallisessa kysymyksessään Lohikoski ja Kyllönen kysyvät hallitukselta, miten se aikoo varmistaa, että kuntien koronakulut korvataan täysimääräisesti, jotta kunnat pystyvät jatkamaan koronan vastaista työtä ja huolehtimaan laajemmin kuntalaisten hyvinvoinnista.
Lohikosken ja Kyllösen kirjallinen kysymys 25.8.2021:
Kirjallinen kysymys koronakulujen täysimääräisestä korvaamisesta kunnille
Eduskunnan puhemiehelle,
Koronapandemia on aiheuttanut paitsi inhimillistä kärsimystä myös laajoja taloudellisia tappioita niin yksityiselle kuin julkiselle sektorille. Kuntien talouteen korona on tehnyt suuren loven sekä kasvavien kustannusten, että alentuneiden vero- ja muiden tulojen kautta.
Marinin hallituksen linja on ollut se, että valtio ottaa kovimman iskun vastaan. Hallituksen elvyttävä finanssipolitiikka ja valtion tuet kunnille, yrityksille ja kotitalouksille ovat vahvasti myötävaikuttaneet siihen, että koronan isku Suomen kansantalouteen on jäänyt monia muita maita pienemmäksi.
Vuoden 2020 budjettiriihessä hallitus linjasi, että kaikki koronaan liittyvät välittömät terveysturvallisuuteen liittyvät kustannukset korvataan kunnille ja sairaanhoitopiireille. Käytännössä siis kaikki testaukseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon sekä rokotteeseen liittyvät menot on sovittu korvattavaksi täysimääräisesti niin kauan kuin tautitilanne ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät. Budjettiriihessä sovittiin myös, että menot katetaan poikkeuksellisesti valtion menokehyksen ulkopuolisina menoina vuonna 2021.
Nämä korvaukset on tarkoitus toteuttaa olennaiselta osin valtionavustuksilla. Sosiaali- ja terveysministeriö on yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa valmistellut kustannusten korvausmallin. Lausuntokierrokselle lähetetty korvausmallia koskeva asetusluonnos on kuitenkin herättänyt huolta kuntakentällä siitä, toteutuuko kustannusten täysimääräinen korvaaminen käytännössä.
Asetusluonnoksen perustelumuistion mukaan avustuksen perusteena käytettävä yksikkökorvaus ei vastaisi keskimääräisiä kustannuksia, vaan se ”asetettaisiin sellaiselle tasolle, jolla kunnille syntyneet lisäkustannukset tulisivat täysimääräisesti kompensoiduiksi avustus- ja valtion muu rahoitus kokonaisuutena huomioiden. Korvauksen taso olisi toiminnosta riippuen noin 40-65 % prosenttia arvioiduista keskimääräisistä yksikkökustannuksista.”
Kuntaliiton mukaan avustuksia ei kuitenkaan tule leikata viittaamalla valtionosuuksiin, sillä kunnille myönnetty peruspalvelujen valtionosuusmääräraha kohdistuu kaikkiin lakisääteisiin peruspalveluihin. Koronasta aiheutuneet kulut ovat lisäkuluja, joita ei ole huomioitu etukäteen vuoden 2021 valtionosuutta mitoitettaessa.
Pienempää korvausprosenttia perustellaan muistiossa myös sillä, että osa toiminnoista on hoidettu vakituisen henkilökunnan voimin. Tämä kuitenkin herättää kysymyksiä kasvavasta hoitovelasta, kun osa terveydenhuollon henkilöstöstä on kiinni koronaan liittyvissä toimissa.
Korona aiheuttaa kunnissa jatkuvasti ylimääräisiä kuluja eikä tilanne näytä lähiaikoina helpottuvan. Kunnissa on panostettava samaan aikaan koronan leviämisen hillitsemiseen sekä suunnitella tulevaa ja huolehtia kuntalaisten jokapäiväisistä palveluista. Tämä on käytännössä erittäin haastavaa, mikäli koronakulujen täysimääräinen korvaaminen on epävarmaa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo varmistaa, että kuntien koronakulut korvataan täysimääräisesti, jotta kunnat pystyvät jatkamaan koronan vastaista työtä ja huolehtimaan laajemmin kuntalaisten hyvinvoinnista?