Mer­ja Kyl­lö­nen: Mei­dän on val­jas­tet­ta­va ko­ko EU:n po­ten­ti­aa­li käyt­tööm­me

Kansanedustajamme Merja Kyllönen uskoo, että EU:n kriisinkestävyyttä ja toimintakykyä voidaan parantaa. Hän piti vasemmiston ryhmäpuheen EU-selonteon eduskuntakäsittelyssä.

– Me vasemmistoliitossa haluamme Euroopan unionin, joka kuuntelee omia kansalaisiaan ja pyrkii ratkomaan maailmanlaajuisia haasteita yhteisvoimin. Meidän on valjastettava koko EU:n potentiaali käyttöömme, Kyllönen sanoo.

Kyllönen muistuttaa, että aikamme suurimmat haasteet, kuten ilmastonmuutos ja pandemiat, ylittävät valtioiden rajat. Siksi myös niiden ratkaisut on tehtävä yli rajojen. Kyllösen mukaan Euroopan unionilla on kyllä tähän työkaluja, mutta EU:n kriisinkestävyys ja toimintakyky voisivat olla parempia.

– Ilmastonmuutos on aikamme suurin uhka ja sen hillintää on vauhditettava. Me emme voi torjua ilmastonmuutosta yksin, vaan tarvitsemme yhteisiä politiikkatoimia sen pysäyttämiseksi, hän sanoo.

Me vasemmistoliitossa haluamme Euroopan unionin, joka kuuntelee kansalaisiaan ja pyrkii ratkomaan maailmanlaajuisia haasteita yhteisvoimin.

Kyllönen pitää esimerkiksi eduskunnan käsittelyssä olevaa FF55-valmiuspakettia juuri sellaisena EU:n ilmastopolitiikan tason nostamisena, jota vasemmistoliitto on peräänkuuluttanut ilmastokatastrofin välttämiseksi. Fit for 55 -valmiuspaketti on EU-komission konkreettinen esitys päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2055 mennessä.

Kyllösen mukaan on myös selvää, että talouden pelisääntöjä pitää remontoida ja veroparatiisit on saatava kuriin.

– Verotuksen narut on syytä pitää omissa käsissä, mutta on myös kyettävä neuvottelemaan mahdollisuuksista kehittää kansainvälisten digijättien verotusta ja hiilitulleja, hän sanoo.

Aikamme suurimmat haasteet, kuten ilmastonmuutos ja pandemiat, ylittävät valtioiden rajat. Siksi myös ratkaisut on tehtävä yli rajojen.

Kyllösen mukaan hiilitulleista on selkeää hyötyä, kun EU:n ulkopuoliset saastuttajat saadaan päästöjen maksajiksi. Lisäksi hän uskoo, että EU:n yhteinen talouspolitiikka pitää Suomea tasapainossa ja mukana maailmantalouden kasvussa.

– Ei pidä myöskään unohtaa eurokriisin opetusta yhteisen leikkauspolitiikan tiestä: siinä kaikki joutuivat ongelmiin, Kyllönen toteaa.

Hallituksen EU-selonteossa esitetään hallituksen EU-politiikan peruslinja. Selonteon mukaan Suomen tavoitteena on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä EU.

 


Merja Kyllösen ryhmäpuhe EU-selonteosta 27.10.2021

Arvoisa puhemies,

Me emme käytä koko sitä potentiaalia, mitä meillä EU:ssa on.

Meidän aikamme suurimmat haasteet, ilmastonmuutos, luonnonvarojen köyhtyminen, eriarvoistumisen kasvu, veroparatiisit, vastentahtoinen siirtolaisuus, palkkadumppaus, ja pandemiat kuten korona, ylittävät valtioiden rajat, joten myös niiden ratkaisut on tehtävä yli rajojen.

Tähän tehtävään – isojen globaalien haasteiden yhdeksi ratkaisijaksi – Euroopan unionissa on työkaluja.

Arvoisa puhemies,

Koronakriisin aikana olemme huomanneet, että EU:n kriisinkestävyys ja toimintakyky eivät ole niin hyviä, kuin ne voisivat olla.

EU:n on otettava kriisistä opikseen, jatkettava kehittymistään, rakennettava yhteistyön verkostoja tukemaan jäsenmaita ja niiden ihmisiä erityisesti kansainvälisissä kriisitilanteissa saumattomasti ja viiveettä.

Arvoisa puhemies,

EU-selonteon mukaan Suomen tavoitteena on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä EU. Tykkäsipä eurosta tai ei, niin olemme euromaa ja yhteinen talouspolitiikka pitää meitä tasapainossa ja maailmantalouden kasvussa mukana.

EKP pelasti muiden isojen keskuspankkien tavoin talouden lisäämällä rahan määrää ja Suomenkin velasta kohta puolet on omille keskuspankeillemme. Riskit ovat muuttuneet, mutta ainakin nyt raha on käytettytyöllisyyteen ja ihmisiin, kun edellisen kriisin aikana rahat menivät suurille pankeille.

On selvää, että myös talouden pelisääntöjä pitää remontoida ja veroparatiisit on saatava kuriin. Mutta ei pidä myöskään unohtaa eurokriisin opetusta yhteisen leikkauspolitiikan tiestä, siinä kaikki joutuivat ongelmiin.

Verotuksen narut on syytä pitää omissa käsissä, mutta on myös kyettävä neuvottelemaan mahdollisuuksista kehittää kansainvälisten digijättien verotusta ja hiilitulleja, joista on meille selkeää hyötyä, kun EU:n ulkopuoliset saastuttajatkin saadaan päästöjen maksajiksi ja nekin maksamaan veronsa, jotka tähän asti ovat päässeet kuin koira veräjästä velvoitteidensa kanssa.

Arvoisa puhemies,

Ilmastonmuutos on aikamme suurin uhka ja sen hillintää on vauhditettava. Me emme voi torjua ilmastonmuutosta yksin, tarvitsemme yhteisiä politiikkatoimia muutoksen pysäyttämiseksi.

Nyt eduskunnan käsittelyssä oleva FF55-valmiuspaketti on komission esitys siitä, miten noihin päästövähennyksiin konkreettisesti päästään. Se on juuri sitä EU:n ilmastopolitiikan tason nostamista, jota vasemmistoliitto on peräänkuuluttanut, jotta ihmiskunta välttää ilmastokatastrofin.

Arvoisa puhemies,

Toinen suuri globaali haaste on ihmisoikeuksien toteutuminen. Talibanin vallankaappauksen myötä etenkin naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien toteutuminen Afganistanissa on täysin vaakalaudalla. EU:n on yhdessä muun kansainvälisen yhteisön kanssa painostettava Talibania siihen, että tyttöjen ja naisten oikeuksia koskevat rajoitukset puretaan.

Konservatiiviset voimat ovat nousseet myös Euroopassa valtaan, ja puheenparsi on monella tavalla koventunut. EU:ta siis tarvitaan puolustamaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa niin Euroopassa kuin Euroopan ulkopuolellakin.

Arvoisa puhemies,

EU:n on kuunneltava omia kansalaisiaan ja laitettava heidät EU:n keskiöön. Vain siten kansalaiset voivat tuntea EU:n omakseen.

EU-selonteko on kytketty keväällä 2021 käynnistyneeseen Euroopan tulevaisuuskonferenssiin, jossa käydään keskustelua Euroopan prioriteeteista. Tämä taitaa olla ensimmäinen kerta, kun EU:n kansalaisilta kysytään heidän mielipiteitään.

Kuten suuri valiokunta mietinnössään toteaa, ”tulevaisuuskonferenssi antaa hyvän tilaisuuden vahvistaa EU:ta koskevaa kansalaiskeskustelua ja lisätä kansalaisten osallisuutta EU-politiikassa.” Tämä on juuri se suunta, johon EU:n pitää mennä.

Arvoisa puhemies,

EU on ennen kaikkea rauhan unioni. EU:n alkuperäisenä tavoitteena oli lopettaa pysyvästi Euroopan maiden väliset toistuvat ja tuhoisat sodat. Siksi ajatukset Euroopan omasta armeijasta eivät ole kannatettavia. Tärkeää on myös, että EU ja sotilasliitto Nato pidetään toisistaan erillään.

Arvoisa puhemies,

Me vasemmistoliitossa haluamme Euroopan unionin, joka kuuntelee omia kansalaisiaan ja pyrkii ratkomaan globaaleja haasteita yhteisvoimin. Meidän on valjastettava koko EU:n potentiaali käyttöömme.