Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson pitää tuoreita tietoja lapsiperheköyhyyden kasvusta merkkinä poliittisen suunnanmuutoksen tarpeesta.
Tilastokeskuksen vuoden 2017 pienituloisuustilastojen mukaan köyhien lasten määrä nousi 119 000 lapseen (110 000 v. 2016) ja lapsiköyhyysaste 11,1 prosenttiin (10,2 % v. 2016).
Andersson painottaa lapsiköyhyyden olevan kaikkein haitallisin köyhyyden muoto, jonka kitkeminen edellyttäisi nykyistä vahvempaa perusturvaa ja julkisia palveluita. Perheiden toimeentulo-ongelmien on todettu heijastuvan lapsiin hyvin laaja-alaisesti.
– Hallitus on käyttänyt talouspoliittisen liikkumavaransa hyvätuloisten veronalennuksiin samalla kun se on jatkanut perusturvan ja lapsilisien leikkaamista. Kyse ei ole pelkästään toimettomuudesta vaan tilanteen aktiivisesta pahentamisesta, Andersson sanoo.
Anderssonin mukaan politiikan lapsivaikutukset on laiminlyöty myös esimerkiksi varhaiskasvatuksen kohdalla, kun hallitus päätti lakkauttaa työttömien lasten tasavertaisen oikeuden päivähoitoon.
– Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen kohdistuu samoihin kaikista heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin, joiden toimeentuloa hallitus on nakertanut niin indeksileikkauksilla kuin aktiivimallilla. Tämä on lyhytnäköistä politiikkaa, joka ei säästä vaan tulee ennen pitkää kalliiksi.
Kaiken kaikkiaan pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvia henkilöitä oli vuonna 2017 654 000, mikä oli 31 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Andersson muistuttaa hallituksen vuoden 2019 talousarvioesityksen olevan jälleen pienituloisuusastetta kasvattava, kun taas Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti pienentäisi laskelmien mukaan pienituloisuusastetta noin prosenttiyksiköllä suhteessa hallituksen budjettiin.
– Myös eilen julkaistut tuloerotilastot osoittivat, että rikkaimmat ovat hallituksen politiikan suurimpia voittajia. Kurjistamispolitiikalle on kuitenkin olemassa vaihtoehto. Tulevalla hallituskaudella lapsiköyhyyden ja eriarvoisuuden kitkeminen on syytä ottaa vihdoinkin vakavasti, Andersson linjaa.