– Suomi on ollut menestystarina asunnottomuuden vähentämisessä, mutta nyt viime vuosikymmenien työ uhkaa valua vauhdilla hukkaan hallituksen politiikan vuoksi. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että häädöt ovat lisääntyneet voimakkaasti tänä vuonna, Meriluoto sanoo.
Hallitus ajaa politiikallaan lisää ihmisiä asunnottomaksi.
Huolestuttavaan kehitykseen vaikuttavat tällä hetkellä ennen kaikkea hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan.
– Asunnottomien parissa työtä tekevät kertovat, että uutena asiakasryhmän asunnottomien palveluihin hallituksen sosiaaliturvaleikkausten vuoksi on tullut pienituloisia, työssäkäyviä ihmisiä.
Lisäksi hallituksen asuntopolitiikka herättää kysymyksiä, koska hallitus esimerkiksi leikkaa kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta ja puolittaa asumisneuvonnan resurssit. Myös sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä viedään rahoitusta, vaikka juuri niiden tekemä työ on aivan olennaisessa asemassa asunnottomuuden vähentämisessä ja ennaltaehkäisemisessä.
– Hallituksen tavoite on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä, mutta politiikallaan se ajaa lisää ihmisiä asunnottomaksi. Taas ovat sanat ja teot pahasti ristiriidassa.
Meriluoto kysyy kirjallisessa kysymyksessään, miten hallitus on arvioinut päätöstensä yhteisvaikutukset asunnottomuuteen, ja miten hallitus aikoo vähentää asunnottomuutta.
Kirjallinen kysymys
ASUNNOTTOMUUDEN LISÄÄNTYMISESTÄ
Eduskunnan puhemiehelle
Asunnottomuus on Suomessa vähentynyt viime vuosikymmeninä merkittävästi. Tähän on vaikuttanut asunto ensin -malliin perustuva strategia, jossa lähtökohtana on, että ensin järjestetään asuminen, ja vasta sen jälkeen aletaan ratkoa muita elämän ongelmia. Suotuisaan kehitykseen ovat vaikuttaneet myös kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonta ja laaja-alainen asunnottomuuteen vaikuttavien tahojen yhteistyö. Lisäksi asunnottomuutta ovat vähentäneet valtakunnalliset ohjelmat, jotka ovat tukeneet pitkäjänteistä työtä asunnottomien palvelujen sekä ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämisessä.
Voidaan siis sanoa, että asunnottomuuden vähentämisessä Suomi on ollut menestystarina, jota olisi oikeilla päätöksillä mahdollisuus jatkaa. Tämä kehitys on kuitenkin nyt vakavassa vaarassa, mikä näkyy jo häätöjen voimakkaana lisääntymisenä tänä vuonna. Häätöjen määrä nousi tammi-kesäkuussa keskimäärin viidenneksen viime vuoteen verrattuna. Esimerkiksi Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä häätöjen määrä kasvoi tätäkin enemmän. Asunnottomien parissa työtä tekevät kertovat, että uutena asiakasryhmän asunnottomien palveluihin on tullut pienituloisia, työssäkäyviä ihmisiä.
Orpon hallituksella on ohjelma, jonka tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä. Mutta hallituksen politiikka vetää täysin toiseen suuntaan.
Ensinnäkin huolestuttavaan asunnottomuutta lisäävään kehitykseen vaikuttavat hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan. Yleiseen asumistukeen on tehty jo satojen miljoonien leikkaukset, minkä lisäksi hallitus on syksyllä antamassa esityksen, jossa varallisuusharkinta palautetaan asumistukeen, ja tämän myötä moni menettää asumistuen kokonaan.
Etenkin yksinhuoltajaperheisiin kohdistuneet asumistuen leikkaukset ovat todella merkittäviä ja voivat yksistään viedä jopa yli 200 euroa kotitalouden kuukausituloista. Opiskelijat ollaan myös siirtämässä kokonaan yleisen asumistuen ulkopuolelle. Eläkkeensaajien asumistukeen on tehty indeksijäädytys, mikä heikentää köyhimpien eläkeläisten toimeentuloa.
Hallitus on tehnyt myös toimeentulotuessa huomioitaviin asumismenoihin heikennyksen, jonka myötä yhä useampi pakotetaan muuttamaan halvempaan asuntoon tuen leikkaamisen uhalla. Silloin kun halvempaa asuntoa ei löydy tai muuttaminen ei ole elämäntilanteen kannalta realistista, uhkaavat vuokrien maksuongelmat ja häädöt lisääntyä.
Sosiaaliturvaan liittyvien hallituksen leikkausten lisäksi asunnottomuuteen vaikuttaa hallituksen asuntopolitiikka. Hallitus iskee ara-asuntotuotantoon, eli leikkaa kohtuuhintaisesta asumisesta. Lisäksi hallitus lopettaa asumisoikeusasuntojen rakentamisen kokonaan. Myös erityisryhmien investointiavustuksia lasketaan, mikä tarkoittaa esimerkiksi päihdekuntoutujille, kehitysvammaisille, vanhuksille ja opiskelijoille suunnatun asuntotuotannon vähenemistä. Hallitus myös puolittaa asumisneuvonnan resurssit. Asumisneuvonnalla on ollut keskeinen asema ennaltaehkäisevässä työssä, kun ihmiset ovat saaneet sen kautta apua ennen ongelmien pahenemista ja häätöjä.
Hyvinvointialueiden rahoitukseen kohdistuvat satojen miljoonien eurojen leikkaukset, kuten sosiaalihuoltoon kaavailtu 100 miljoonan euron säästö, uhkaavat heikentää esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja pahentaa asunnottomuuteen kytkeytyviä sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia.
Myös sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on merkittävä rooli asunnottomuuden vastaisessa ja ennaltaehkäisevässä työssä, mutta hallitus iskee rajusti myös niiden rahoitukseen. Järjestöjen työn avulla moni haavoittuvassa asemassa oleva ihminen pääsee avun ja tuen piiriin. Järjestöjen tekemä työ ja asiantuntemus myös vähentävät julkisten palveluiden kuormitusta. Järjestöjen tekemä työ asunnottomuuden torjumiseksi tulee vääjäämättä heikentymään avustusleikkausten myötä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus on arvioinut päätöstensä yhteisvaikutukset asunnottomuuteen?
Miten hallitus aikoo vähentää asunnottomuutta?
Helsingissä 19.9.2024
Laura Meriluoto [vasemmistoliitto]