– Vientivetoinen työmarkkinamalli tarkoittaa konkreettisesti sitä, että hallitus kieltää valtakunnansovittelijalta miesvaltaisten vientialojen tason ylittävät sovintoehdotukset. Tällaiset ratkaisut juurruttavat naisvaltaisten alojen aliarvostuksen ja palkkakuopan vielä entistä pahemmin osaksi suomalaisia työmarkkinoita ja muuta yhteiskuntaa, Meriluoto sanoo.
Segregaatio, eli suomalaisten työmarkkinoiden vahva jakautuminen mies- ja naisvaltaisiin aloihin, on pitkäaikainen ja sitkeä asia. Tällä on vaikutuksensa myös sukupuolten palkkaeroon. Sukupuolivähemmistöjen tilanteesta ja sijoittumisesta työmarkkinoille ei ole tällä hetkellä saatavana työelämätilastoja.
– Suomalaisten työmarkkinoiden jakautumista nais- ja miesvaltaisiin aloihin on hyvä entistä ponnekkaammin purkaa myös sen vuoksi, että monet naisvaltaiset alat, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut, varhaiskasvatus ja ravintola-ala, kärsivät työntekijäpulasta. Mutta miten vientivetoinen työmarkkinamalli vaikuttaa tähän?
Segregaation purkaminen on esimerkiksi hallituksen samapalkkaisuusohjelman ja hallituksen samapalkkaisuustoimenpiteiden kokonaisarvioinnissa 2020-2023 arvioitu hankkeista tehokkaimmaksi ja vaikuttavimmaksi.
– On tärkeää alleviivata sitäkin, että tasa-arvoinen palkkaus on keskeinen perus- ja ihmisoikeus, jota jokaisen hallituksen on yksiselitteisesti velvollisuus aktiivisesti edistää.
Kirjallinen kysymys
VIENTIVETOISEN TYÖMARKKINAMALLIN VAIKUTUKSESTA SUKUPUOLTEN PALKKAEROON, TYÖMARKKINOIDEN SEGREGAATION PURKAMISEEN JA NAISVALTAISTEN ALOJEN TYÖVOIMAPULAAN
Eduskunnan puhemiehelle
Petteri Orpon hallitus aikoo hallitusohjelmansa mukaan vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia. Hallituksen tavoitteena on lainsäädäntö, jossa palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella.
Vientivetoinen työmarkkinamalli tarkoittaa konkreettisesti sitä, että hallitus kieltää valtakunnansovittelijalta miesvaltaisten vientialojen tason ylittävät sovintoehdotukset. Tämä paitsi romuttaa ammattijärjestöjen sopimusvapautta myös estää naisvaltaisten alojen saamisen pois palkkakuopasta, koska naisvaltaiset alat eivät voisi saada miesvaltaista vientiteollisuutta korkeampia palkkaratkaisuja. Tällaiset ratkaisut juurruttavat naisvaltaisten alojen aliarvostuksen entistä pahemmin osaksi suomalaisia työmarkkinoita ja muuta yhteiskuntaa.
Suomalaisten työmarkkinoiden piirre on pitkään ollut erityisen vahva jakautuminen mies- ja naisvaltaisiin aloihin. Tasa-ammatteja, joissa on vähintään 40 prosenttia sekä naisia että miehiä, on Suomessa suhteellisen vähän. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2021 tasa-ammateissa työskentelevien palkansaajien osuus oli kymmenen prosenttia. Sukupuolivähemmistöjen tilanteesta ja sijoittumisesta työmarkkinoille ei ole tällä hetkellä saatavana työelämätilastoja.
Viime vuosina on tapahtunut myös jonkin verran muutosta, koska naiset ovat kouluttautuneet myös miesvaltaisille aloille. Miehet puolestaan eivät ole samassa määrin kouluttautuneet naisvaltaisille aloille. Naisvaltaisten alojen palkkatason merkitystä tässä on hyvä analysoida ja selvittää, sillä monet naisvaltaiset alat, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut, varhaiskasvatus ja ravintola-ala, kärsivät työntekijäpulasta, mikä vaikeuttaa jo yhteiskunnan toimivuutta, eikä tilanteeseen ole nähtävissä parannusta.
Tasa-arvoinen palkkaus on keskeinen perus- ja ihmisoikeus, jota jokaisen hallituksen on yksiselitteisesti velvollisuus aktiivisesti edistää. Samaa tai samanarvoista työtä tekeville on tasa-arvolain mukaan maksettava samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta. Suomalaisten työmarkkinoiden vahva jakautuminen sukupuolen mukaan, eli segregaatio, on yksi hidaste palkkakehitykselle. Jotta oikeudenmukainen palkkaus toteutuisi, tulisi Suomessa tehdä myös työehtosopimusrajoja ylittävää palkkavertailua.
Segregaation purkaminen on esimerkiksi hallituksen samapalkkaisuusohjelman ja hallituksen samapalkkaisuustoimenpiteiden kokonaisarvioinnissa 2020-2023 arvioitu hankkeista tehokkaimmaksi ja vaikuttavimmaksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus edistää ja seuraa keskeisen perus- ja ihmisoikeuden, eli tasa-arvoisen palkkauksen toteutumista?
Miten vientivetoinen työmarkkinamalli vaikuttaa naisvaltaisten alojen palkkaukseen ja työvoimapulaan? Miten hallitus arvioi vientivetoisen työmarkkinamallin sukupuolivaikutukset?
Miten vientivetoinen työmarkkinamalli vaikuttaa mm samapalkkaisuusohjelman tavoitteeseen purkaa suomalaisten työmarkkinoiden vahvaa jakautumista nais- ja miesvaltaisiin aloihin?
Helsingissä 28.9.2023
_______________________________
Laura Meriluoto [vasemmistoliitto]