– Uhkailu ja henkinen väkivalta ovat yleisesti kaupan alalla lisääntyneet viime vuosien aikana. Uhka- tai väkivaltatilanne aiheuttaa aina sen kohteelle pelkoa ja ahdistusta, ja tällaiset tilanteet on pyrittävä välttämään kaikin tavoin, Meriluoto sanoo.
Hallituksen valtionhallintoon kohdentamat leikkaukset uhkaavat heikentää työsuojeluvalvonnan resursseja.
Työturvallisuuslain mukaan työnantajalta edellytettävän vaaran arvioinnin tulee palvelutyötehtävissä sisältää myös työpaikkaan kohdistuvan väkivallan uhan arvioinnin. Arviointi on päivitettävä vähintään kerran vuodessa. Arvioinnissa on otettava huomioon mm. työskentely yksin etenkin ilta- ja yöaikoina, työpaikkaan kohdistuneet ja työpaikan lähiympäristössä sattuneet väkivaltatapaukset sekä rahan tai arvokkaan omaisuuden käsittely.
– Vastuu työntekijän työturvallisuudesta on aina työnantajalla, mutta viime kädessä aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualue valvoo työturvallisuuslain noudattamista ja sitä, että vaaditut toimet toteutuvat työpaikoilla. Hallituksen valtionhallintoon kohdentamat leikkaukset kuitenkin uhkaavat heikentää työsuojeluvalvonnan resursseja, mikä vaikeuttaa myös työturvallisuuteen liittyvien puutteiden tunnistamista työpaikoilla, Meriluoto sanoo.
Samaan aikaan tiedetään, että ryöstöt liittyvät usein päihdeongelmiin, joiden yleisyyttä ja vakavuutta hallituksen politiikka uhkaa myös kasvattaa. Alkoholin saatavuuden lisääminen, taloudellisen eriarvoisuuden nopea kasvu, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden sekä kolmannen sektorin toimintaedellytyksien heikkeneminen on erittäin huono yhdistelmä. Se uhkaa johtaa niin päihde- ja mielenterveysongelmien kuin näistä seuraavien turvallisuusongelmien yleistymiseen.
– Turvallisemman yhteiskunnan rakentamisessa on puututtava ennen kaikkea syihin. Tässä tilanteessa on kuitenkin varmistuttava myös siitä, että työpaikkojen työturvallisuuteen liittyvät käytännöt ja toimintatavat ovat kunnossa, Meriluoto toteaa.
Kirjallinen kysymys
kaupan alan työturvallisuustilanteesta
Eduskunnan puhemiehelle
Kuopiossa on tapahtunut peräti 17 kaupparyöstöä viime vuoden alusta lähtien. Poliisin mukaan useimmat teot ovat kohdistuneet pieniin ruokakauppoihin, joissa on vähän henkilökuntaa ja harvoin vartijoita. Vuonna 2021 julkaistun opinnäytetyön mukaan myös uhkailu ja henkinen väkivalta ovat yleisesti kaupan alalla lisääntyneet viime vuosien aikana.
Uhka- tai väkivaltatilanne aiheuttavat aina sen kohteelle pelkoa ja ahdistusta. Vaikutukset voivat ulottua uhrin terveyteen, työviihtyvyyteen, työmotivaatioon, työsuoritukseen ja työssä jaksamiseen. Myös toisen työpaikan väkivaltatilanteet voivat aiheuttaa pelkoa ja kuormitusriskiä, jos tunnetaan esimerkiksi sijainnin läheisyyden tai tilanneyhtäläisyyden kautta samaistumista väkivaltaa kohdanneeseen työpaikkaan.
Työturvallisuuslain työnantajalta edellyttämän vaaran arvioinnin tulee palvelutyötehtävissä sisältää myös työpaikkaan kohdistuvan väkivallan uhan arvioinnin, joka päivitetään vähintään kerran vuodessa. Arvioinnissa on otettava huomioon mm. työskentely yksin etenkin ilta- ja yöaikoina, työpaikkaan kohdistuneet ja työpaikan lähiympäristössä sattuneet väkivaltatapaukset sekä rahan tai arvokkaan omaisuuden käsittelyn. Arvioidun vaaran perusteella työnantajan tulee järjestää työ ja työolosuhteet siten, että väkivallan uhkaa voidaan torjua tai vähentää.
Vastuu työntekijän työturvallisuudesta on aina työnantajalla, mutta viime kädessä aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualue valvoo työturvallisuuslain noudattamista ja sitä, että vaaditut toimet toteutuvat työpaikoilla. Hallituksen valtionhallintoon kohdentamat leikkaukset kuitenkin uhkaavat heikentää työsuojeluvalvonnan resursseja, mikä vaikeuttaa työturvallisuuteen liittyvien puutteiden tunnistamista työpaikoilla.
Samaan aikaan tiedetään, että ryöstöt liittyvät usein päihdeongelmiin, joiden yleisyyttä ja vakavuutta hallituksen politiikka uhkaa myös kasvattaa. Alkoholin saatavuuden lisääminen ja taloudellisen eriarvoisuuden nopea kasvu yhdistettynä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden sekä kolmannen sektorin toimintaedellytyksien heikkenemiseen uhkaa johtaa niin päihde- ja mielenterveysongelmien kuin näistä seuraavien turvallisuusongelmien yleistymiseen. Turvallisemman yhteiskunnan rakentamisessa on puututtava juurisyihin. Tässä tilanteessa varmistuttava myös siitä, että työpaikkojen työturvallisuuteen liittyvät käytännöt ja toimintatavat ovat kunnossa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Tunnistaako hallitus kaupan alan heikentyneen työturvallisuustilanteen,
mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta uhka- ja väkivaltatilanteet saataisiin minimoitua kaupan alalla
ja
tunnistaako hallitus työsuojeluvalvontaan käytössä olevien resurssien yhteyden työpaikkojen turvallisuudelle, työhyvinvoinnille ja väärinkäytöksiin puuttumiselle?
Helsingissä 15.5.2024
Laura Meriluoto (vasemmistoliitto)