– Ministerin mukaan Kela-korvauksien korotuksiin tänä vuonna käytetyt 65 miljoonaa eivät toisi yhtä näkyvää ja konkreettista vaikutusta hoitojonoihin, mikäli rahoitus olisi ohjattu hyvinvointialueille. Asiantuntija-arviot eivät kuitenkaan tue väitettä, ja vaikutusarvioiden sijasta päätös näyttää perustuvan ideologiaan, Meriluoto sanoo.
”Näin ei pureta hoitojonoja vaan lapioidaan rahaa terveysjättien omistajille”
Hallitus on käyttämässä yksityisen hoidon Kela-korvauksiin jopa 500 miljoonaa euroa hallituskauden aikana. Lääkäriliitto on ehdottanut, että panostus kohdistettaisiin hyvinvointialueisiin, jolloin olisi paremmat mahdollisuudet varmistaa hoidon jatkuvuus ja säilyttää palveluketju eheänä. Myös THL on aiemmin esittänyt Kela-korvauksiin käytettävien rahojen ohjaamista julkiseen terveydenhuoltoon ja todennut, että korvauksista hyötyvät lähinnä yksityiset palveluntuottajat.
– Mitä enemmän veronmaksajien rahoilla tuetaan yksityisten palvelujen käyttöä, sitä enemmän yksityisillä palveluntuottajilla on mahdollisuus korottaa hintoja ilman, että asiakasmäärissä tapahtuu muutoksia. Näin ei pureta hoitojonoja vaan lapioidaan rahaa terveysjättien omistajille. Samaan aikaan hallitus leikkaa hyvinvointialueiden rahoitusta, Meriluoto sanoo.
Vasemmistoliitto on esittänyt, että Kela-korvauksiin käytetyt rahat ohjattaisiin hyvinvointialueiden rahoitukseen
Vasemmistoliitto on esittänyt, että Kela-korvauksiin käytetyt rahat ohjattaisiin hyvinvointialueiden rahoitukseen ja samalla rahoitusjärjestelmää uudistettaisiin mm. siten, että hyvinvointialueiden ei tarvitsisi kattaa koko alijäämänsä kohtuuttoman kiireellisellä aikataululla.
– Pääministeri Orpo lupasi, ettei palveluista leikata vaan rahaa säästetään ”tekemällä paremmin”. Nyt tämä on monella alueella toteutumassa palveluiden katastrofaalisena alas ajamisena. Samalla rahaa riittää rikkaiden ja suuryrityksien veronalennuksiin sekä elinkeinoelämän sanelemiin menonlisäyksiin, kuten puolen mijardin Kela-korvauspottiin, Meriluoto sanoo.
Kirjallinen kysymys ja ministerin vastaus
Kirjallinen kysymys KK 259/2023 vp
Laura Meriluoto vas
Kirjallinen kysymys Kela-korvauksien vaikuttavuudesta
Eduskunnan puhemiehelle
Orpon hallitus on linjannut nostavansa yksityisen hoidon Kela-korvauksia vuosina 2024—2027 yhteensä 500 miljoonalla eurolla, joka rahoitetaan pääosin valtion tuottavaa omaisuutta myymällä. Kuluvan vuoden budjetissa korotuksiin on varattu 65 miljoonaa euroa, kun yleis- ja erikoislääkärin Kela-korvaustaksa nousi kahdeksasta eurosta 30 euroon.
Muun muassa Lääkäriliitto on ehdottanut, että Kela-korvausten noston sijaan panostus kohdistettaisiin hyvinvointialueisiin, jolloin olisi paremmat mahdollisuudet varmistaa hoidon jatkuvuus ja säilyttää palveluketju eheänä. Myös THL on aiemmin esittänyt Kela-korvauksiin käytettävien rahojen ohjaamista julkiseen terveydenhuoltoon ja todennut, että korvauksista hyötyvät lähinnä yksityiset palveluntuottajat. Mitä enemmän julkisella rahalla tuetaan yksityisten palvelujen käyttöä, sitä enemmän yksityisillä palveluntuottajilla on mahdollisuus korottaa hintoja ilman, että asiakasmäärissä tapahtuu muutoksia.
Hallitus on perustellut Kela-korvauksien korottamista hoitojonojen purkamisella esittämättä lainkaan vaikutusarvioita korvausmuutoksien aiheuttamista asiakassiirtymistä. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan hallitusneuvotteluissa on pyritty löytämään ”mahdollisimman nopea ja hoitoa tarvitsevien näkökulmasta mahdollisimman vaikuttava keino hoitoon pääsyn turvaamiseksi”. Edelleen Grahn-Laasosen mukaan ”ensi vuoden budjettiin varatulla 65,3 miljoonalla eurolla tuskin olisi yhtä näkyvää ja konkreettista vaikutusta hoitojonoihin, mikäli rahoitus olisi ohjattu hyvinvointialueille”.
Kuitenkaan aiempien korvausmuutoksien yhteydessä tehdyt vaikutusarviot eivät tue väitteitä yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välillä tapahtuvista merkittävistä asiakassiirtymistä, joita hoitojonojen lyhentyminen edellyttäisi. Koska hallitus on käyttämässä jopa puoli miljardia euroa Kela-korvauksien korottamiseen, tulisi sen esittää puolueettomat vaikutusarviot edellä mainittujen väitteiden ja Kela-korvauksien väitetyn kustannustehokkuuden tueksi.
Marinin hallitus uudelleenkohdensi vuoden 2023 alusta 64 miljoonaa euroa Kela-korvauksista hyvinvointialueiden rahoitukseen. Orpon hallituksen vuodelle 2024 tekemät muutokset palauttavat korvaukset käytännössä takaisin vuotta 2023 edeltävälle tasolle. Hallituksen esityksessä eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta (HE 237/2022 vp) arvioitiin, että tuolloin tehtyjen Kela-korvausmuutoksien aikaansaamien asiakassiirtymien kustannus julkiselle sektorille olisi noin 10 miljoonaa euroa.
Vastaavasti voitaneen arvioida, että korvauksien palauttaminen vanhalle tasolle vaikuttaisi hyvinvointialueiden asiakasmääriin 10 miljoonan euron edestä eli hyvin vähäisesti. Näin ollen mahdollinen vaikutus hoitojonoihin olisi myös moninkertaisesti pienempi kuin mitä voitaisiin saavuttaa ohjaamalla rahoitusta suoraan hyvinvointialueille.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus arvioinut Kela-korvauksien vaikutuksia asiakassiirtymiin julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä,
kuinka suuria odotetut asiakassiirtymät ovat ja vaikuttavatko ne konkreettisesti ja näkyvästi hoitojonoihin
ja
mihin perustuu näkemys, jonka mukaan vastaavan summan ohjaaminen hyvinvointialueille vaikuttaisi vähemmän hoitojonoihin?
Helsingissä 22.1.2024
Laura Meriluoto vas
Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 259/2023 vp
Vastaus kirjalliseen kysymykseen Kela-korvauksien vaikuttavuudesta
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Laura Meriluodon /vas näin kuu[1]uvan kirjallisen kysymyksen KK 259/2023 vp:
Onko hallitus arvioinut Kela-korvauksien vaikutuksia asiakassiirtymiin julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä,
kuinka suuria odotetut asiakassiirtymät ovat ja vaikuttavatko ne konkreettisesti ja näkyvästi hoitojonoihin ja
mihin perustuu näkemys, jonka mukaan vastaavan summan ohjaaminen hyvinvointialueille vaikuttaisi vähemmän hoitojonoihin?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Hallitusohjelman mukaisesti hallitus pyrkii toimillaan keventämään hyvinvointialueiden taakkaa, purkamaan perusterveydenhuollon hoitojonoja ja ennen kaikkea nopeuttamaan hoitoon pääsyä. Väestön ikääntymisen ja koronapandemian jättämän hoitovelan myötä sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuu poikkeuksellisen kova paine. Hoitojonot ja odotusajat ovat paikoin kohtuuttoman pitkiä ja palveluihin pääsy on monin paikoin vaikeutunut. Samaan aikaan hoitajista, lääkäreistä, sosiaalityöntekijöistä ja muista ammattilaisista on pulaa koko maassa. Siksi hallitus pyrkii ratkomaan hoitoon pääsyä monin eri keinoin.
Perusterveydenhuollon saatavuutta parannetaan kohdentamalla hallituskauden aikana kertaluonteista rahoitusta perusterveydenhuollon hoitojonojen purkuun hallituksen kehittämän uuden Kela-korvausmallin avulla. Yhteensä Kela-korvausten kehittämiseen on varattu hallitusohjelman mukaisesti 500 miljoonaa euroa. Kyse on merkittävästä panostuksesta suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin taloudellisesti vaikeina aikoina. Kela-korvauksista hyötyy merkittävä osa suomalaisista. Korvauksia sai Kelan mukaan vuonna 2022 yhteensä 2,3 miljoonaa suomalaista eli hieman yli 40 prosenttia väestöstä.
Voimassa olevan lainsäädännön mukaisia Kela-korvauksia korotettiin jo vuoden 2024 alusta lukien siten, että yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanoton korvaustaksa, suun perustutkimuksen korvaustaksa sekä psykiatrin vastaanottokäyntien aikaperusteiset korvaustaksat ja psykoterapian korvaustaksat nousivat. Näiden korotusten vaikutuksia palvelujen käyttöön tullaan arvioimaan huolellisesti, ja tietoa hyödynnetään myös hallituksen uuden Kela-korvausmallin valmistelussa.
Kela-korvauksiin suunnattavan rahoituksen tarkoituksena on hyödyntää yksityisen sektorin kapasiteettia tilanteessa, jossa hyvinvointialueilla on kasautunutta hoitovelkaa ja samalla pulaa terveydenhuollon henkilöstöstä. Rahoituksen ohjaaminen suoraan hyvinvointialueille ei myöskään suoraan takaisi sitä, että rahoitus kohdentuisi nimenomaan perusterveydenhuollon saatavuuden parantamiseen.
Uuden Kela-korvausmallin valmistelutyö on parhaillaan käynnissä sosiaali- ja terveysministeri[1]össä. Erilaisia vaihtoehtoja vaikutusarvioineen selvitetään. Tarkoituksena on saada hallituksen esitysluonnos lausuntokierrokselle loppukevään aikana, ja antaa hallituksen esitys eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä 2024. Tavoitteena on, että muutokset tulisivat voimaan vuoden 2025 alusta lukien.
Helsingissä 9.2.2024
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen