Lau­ra Me­ri­luo­to: Suo­meen muut­ta­vien pank­ki­pal­ve­luis­sa on koh­tuut­to­mia vii­vei­tä

Pankkien on tarjottava peruspankkipalveluja kaikille laillisesti ETA-valtiossa asuville kuluttaja-asiakkaille. Kokemusten ja selvitysten mukaan erityisesti Suomeen muuttavien pankkipalveluiden saamisessa on kuitenkin suuria haasteita. Kansanedustaja Laura Meriluoto jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitukselta toimia peruspankkipalveluiden saatavuuden parantamiseksi.

– Tilanne on kohtuuton Suomeen muuttaville. Asioiden hoitaminen Suomessa ilman verkkopankkitunnuksia on käytännössä mahdotonta. Pankkipalveluiden rajaamisessa on kyse paitsi peruspalveluiden, myös osallistumisoikeuden rajoittamisesta, Laura Meriluoto sanoo.

Ongelmat peruspankkipalveluiden saatavuudessa koskevat tietysti myös muuten heikommassa asemassa olevia, esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä, vammaisia ja ikääntyneitä suomalaisia.

Peruspankkipalveluihin kuuluvat muun muassa perusmaksutili, sen maksukortti ja verkkopankkitunnukset. Finanssivalvonnan selvitys viime vuodelta paljastaa, että pankit ilmoittavat arvioivansa peruspankkipalveluiden tarjoamisen edellytyksiä eri tavoin.

– Selvitysten ja kokemusten mukaan pankkien käytännöt vaihtelevat suuresti. Ulkomaalainen pankkitilin avaaja ei voi tietää millä kielillä saa palvelua, mitä dokumentteja peruspankkipalveluiden saamiseksi vaaditaan, kauan peruspankkipalveluiden saaminen kestää tai saako palveluita lainkaan, Meriluoto sanoo.

Tyypillinen viivästyminen aiheutuu esimerkiksi tilanteissa, joissa asiakkaalla ei ole pankin itsensä määrittelemää hyväksyttävää henkilöllisyyden todentamisasiakirjaa. Pankkien vaatimukset ovat vaihtelevia ja usein tarpeettoman tiukkoja.

Asioiden hoitaminen Suomessa ilman verkkopankkitunnuksia on käytännössä mahdotonta.

Osoitus turvapaikan tai tilapäisen suojelun hakemisesta tai vireillä oleva muu oleskelulupahakemus pitäisi riittää todistamaan, että henkilö asuu laillisesti ETA-maassa. Henkilöllisyyden todistamiseen on ehdotettu esimerkiksi kaikista turvapaikanhakijoista otettuja biometrisiä tunnisteita. Vain vahva sähköinen tunnistusväline vaatii suomalaisen henkilötunnuksen.

– Ongelmat peruspankkipalveluiden saatavuudessa koskevat tietysti myös muuten heikommassa asemassa olevia, esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä, vammaisia ja ikääntyneitä suomalaisia. Hallituksen tulisi selvittää tarvittavat lainsäädännölliset ja muut keinot pankkiasioinnin sujuvuuden parantamiseksi, Meriluoto sanoo.