Eduskunnassa keskusteltiin hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Meriluodon mukaan kehityspolitiikan uutena päämääränä on taloudellinen hyödyntäminen, ei köyhyyden vähentäminen.
– Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa kehityspolitiikkamme tärkeimpänä päämääränä ei ole köyhyyden poistaminen ja globaalin eriarvoisuuden vähentäminen, vaan kauppapoliittisten intressien vaaliminen. Tässä voi joku nähdä uuskolonialismin piirteitä, Meriluoto sanoo.
Hallitus leikkaa kehitysyhteistyöstä rajusti. Kahdenvälisiä yhteistyöohjelmia on jo jouduttu lopettamaan usean maan kanssa. Jos hallitus suuntaa jäljelle jäävät rippeetkin vain taloudellinen hyödyntäminen mielessä, on se Meriluodon mukaan täysin väärä suunta.
Suomi tuomitsee – kuten pitääkin – Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa, mutta ei Israelin kansanmurhaa Gazassa.
– Aikana, jona maailmassa on enemmän hätää kuin vuosikymmeniin, hallitus siis miettii kehitysyhteistyön kauppapoliittisia intressejä ja leikkaa roimasti kehitysyhteistyön rahoitusta, hän sanoo.
Meriluoto on huolissaan siitä, että Suomi on jatkossa ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden puolella vain valikoiden. Meriluodon mukaan tämä näkyy siinä, miten tuomitsemme, kuten pitääkin, jyrkästi Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa, mutta emme silti Israelin suorittamaa kansanmurhaa Gazassa.
– Tämä ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko lisää huoltani siitä, että Suomi pakenee omaa globaalia vastuutaan, sanoi Meriluoto.