– Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvat rajut leikkaukset, ihmisten köyhdyttäminen ja työelämän epävarmuuden lisääminen aiheuttavat turvattomuutta ja pahimmillaan sellaista vahinkoa, jonka jälkien korjaamiseen kuluu vuosikymmeniä, Meriluoto sanoi.
Julkisen sektorin työn merkitys on hallitukselta täysin hukassa.
Meriluodon mukaan vasemmistoliitto tarjoaa selkeimmän vaihtoehdot hallituksen kyyniselle maailmankuvalle, jossa korjausliikkeitä tehdään heikkoja kurittamalla ja rikkaita palkitsemalla.
– Myöskään kansainvälistä solidaarisuutta ei hallitukselta heru, vaan katse on käännetty tiukasti sisäänpäin. Ilmastonmuutokselta ja luontokadolta suljetaan silmät. Myös julkisen sektorin työn merkitys on hallitukselta täysin hukassa.
Joensuussa puhunut Meriluoto nosti esiin myös Itä-Suomen. Itä-Suomi voi pahoin monella eri mittarilla, ja myös ylisukupolvinen huono-osaisuus näkyy vahvasti.
– Niin lasten kuin aikuistenkin mielenterveysongelmat ovat Itä-Suomessa yleisempiä kuin muualla Suomessa. Pisa-tuloksissa erityisesti Itä-Suomen syrjäseutujen pojat nousevat yhtenä huolenaiheena esiin. Itä-Suomessa lähes joka viides poika syö adhd-lääkkeitä ja ero läntiseen Suomeen on merkittävä. Näistä alueellisten erojen syistä tarvitsemme lisää tutkimusta.
Itä-Suomen moninaisista haasteista huolimatta Meriluoto haluaa painottaa, että Itä-Suomessa on moni asia hyvin.
– Itäinen Suomi on täynnä esimerkiksi omaperäistä kulttuuria, elinvoimaisia yrityksiä sekä aktiivisia ihmisiä, joilla on tälle maalle paljon annettavaa. Vaikka syrjäseutujen nuorista, erityisesti pojista, ollaan monesti huolissaan, meillä on myös uutta tutkimustietoa siitä, että hyvin moni nuori elää syrjäseuduilla mielekästä elämää.
Tärkeintä Meriluodon mukaan on, että Itä-Suomea ei jätetä oman onnensa nojaan tai eristetä heikkojen liikenneyhteyksien päähän muusta Suomesta.
– Hallituksesta on lupailtu erillistä Itäisen Suomen ohjelmaa, mutta ottaen huomioon kaikki tähän mennessä tehdyt kurjistavat leikkaukset esimerkiksi sosiaaliturvaan sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin, olen skeptinen ohjelman suhteen. Hallituksen investointihalukkuus Itä-Suomeen näyttää sekin heikolta. Lisäksi ohjelman rahoitus on täysin auki. Mielestäni tarvitsemme alueellisen ohjelman tai hankkeen, jossa ylisukupolviseen huono-osaisuuteen puuttuminen on kärkenä. Tämä on koko Suomen etu.
Laura Meriluodon puhe vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksessa kokonaisuudessaan
Hyvät kollegat, median edustajat sekä muut kokouksen seuraajat,
Ensinnäkin toivotan teidät lämpimästi tervetulleeksi tänne omaan vaalipiiriini, Savo-Karjalaan. Odotan innolla yhteistä työskentelyämme niin täällä kuin myös pian alkavalla istuntokaudella eduskunnassa.
Ja töitähän meillä kyllä riittää. Orpon ja Purran oikeistohallitus on ylittänyt kohtuuttomuudessaan kaikki pahimmatkin skenaariot, joita saatettiin ennen viime eduskuntavaaleja kuvitella. Hallituksen tekemiin katastrofaalisiin päätöksiin yhdistetty ylimielisyys ja piittaamattomuus ovat järkyttäneet suomalaisia koko tähänastisen hallitustaipaleen ajan. Moni kokee suurta voimattomuutta oikeistovoimien jyrätessä heikoimpien ylitse.
Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvat rajut leikkaukset, ihmisten köyhdyttäminen ja työelämän epävarmuuden lisääminen aiheuttavat turvattomuutta ja pahimmillaan sellaista vahinkoa, jonka jälkien korjaamiseen kuluu vuosikymmeniä. Yhteiskuntamme tulee tätä menoa ajautumaan eriarvoisuuskriisiin.
Hallituksen maailmankuva on kyyninen. Talous ja pikavoitot ovat ihmisten hyvinvointia tärkeämpiä. Korjausliikkeitä tehdään heikkoja kurittamalla ja rikkaita palkitsemalla. Hyvinvointivaltiota ei kuulemma ole enää mahdollista ylläpitää. Itse asiassa julkisen sektorin palvelut nähdään taakkana. Kansainvälistä solidaarisuutta ei hallitukselta heru, vaan katse on käännetty tiukasti sisäänpäin. Ilmastonmuutokselta ja luontokadolta suljetaan silmät.
Tätä kaikkea me vasemmistoliitossa tulemme jatkossakin haastamaan omia vaihtoehtojamme tarjoten.
Hyvä yleisö,
Nyt kun olemme täällä itäisessä Suomessa, on paikallaan sanoa sananen myös aluepolitiikasta.
Kuten tiedämme, Itä-Suomi voi pahoin monella eri mittarilla ja myös ylisukupolvinen huono-osaisuus näkyy täällä vahvasti. Suomi jakautuu hyvinvoinnissa itä-länsi -akselilla. Jo elinajanodotteessa on eroja sen mukaan, syntyykö vauva Joensuussa vai Vaasassa.
Niin lasten kuin aikuistenkin mielenterveysongelmat ovat Itä-Suomessa yleisempiä kuin muualla Suomessa. Pisa-tuloksissa erityisesti Itä-Suomen syrjäseutujen pojat nousevat yhtenä huolenaiheena esiin. Itä-Suomessa lähes joka viides poika syö adhd-lääkkeitä ja ero läntiseen Suomeen on merkittävä. Näistä alueellisten erojen syistä tarvitsemme lisää tutkimusta.
Mutta kuten olen aiemminkin todennut, itäsuomalaisuuden ei tarvitse olla mikään kurjuuskertomus rikkinäisistä ladonovista ja kuoppiaisista teistä. Itäinen Suomi on täynnä esimerkiksi omaperäistä kulttuuria, elinvoimaisia yrityksiä sekä aktiivisia ihmisiä, joilla on tälle maalle paljon annettavaa. Vaikka syrjäseutujen nuorista – erityisesti pojista – ollaan monesti huolissaan, meillä on myös uutta tutkimustietoa siitä, että hyvin moni nuori elää syrjäseuduilla mielekästä elämää.
Tärkeintä on, että näitä alueita ei jätetä oman onnensa nojaan tai eristetä heikkojen liikenneyhteyksien päähän muusta Suomesta.
Alueiden kehityksen kääntäminen edellyttää alueellisten toimijoiden ja valtionhallinnon vahvaa yhteistyötä. Julkista rahaa tarvitaan esimerkiksi peruspalveluihin, liikenneväyliin, energiaverkkoihin, teollisuuden kestävään rakennemuutokseen ja koulutukseen kohdistuviin investointeihin. Tuotekehityksen ja jatkojalostuksen edistämisen on oltava paketissa mukana, ettei maakunnista tule vain raaka-aineaittoja rahan ja työpaikkojen mennessä toisaalle.
Hallituksesta on lupailtu erillistä Itäisen Suomen ohjelmaa, mutta ottaen huomioon kaikki tähän mennessä tehdyt kurjistavat leikkaukset mm. sosiaaliturvaan sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin, olen skeptinen tuon ohjelman tuomien lisäpanostusten suhteen. Lisäksi julki kerrotuissa painopisteissä hyvinvointia ja terveyttä ei mainita.
Hallituksen on otettava suurempi rooli Itä-Suomen kehittämisessä ja itäsuomalaisten hyvinvoinnin vahvistamisessa. Tarvitaan ohjelma tai hanke, jossa tehdään konkreettisia toimenpiteitä muun muassa ylisukupolvisen huono-osaisuuden kierteen katkaisemiseksi ja alueellisen elinvoiman vahvistamiseksi. Tarvitaan taloudellisia panostuksia.
Täällä Pohjois-Karjalassahan oli aikanaan varmaan meille kaikille tuttu Pohjois-Karjala -projekti, joka oli menestys terveyden edistämisen kannalta ja vaikutukset näkyivät lopulta koko maassa.
Vaikka ajat ovat monella tavalla vaikeat ja Itä-Suomi saa siitä osansa myös sijaintinsa vuoksi, paljon voidaan kyllä tehdä, kun tahtoa ja tavoitteita löytyy.
Kiitos