Olemme jo aiemmin hallituksen kesken sopineet, että päätöksiä tullaan tekemään syksyn budjettiriihessä. Tulossa on siis ilmastoriihi.
Andersson totesi, että ilmastotoimille on hallitusohjelmassa vahvin mahdollinen yhteinen sitoumus. Hiilineutraalius on kirjattu hallitusohjelmaan yhtä tärkeäksi tavoitteeksi työllisyyden kanssa. Työllisyystavoitettaan hallitus on jo nostanut kahdesti, kun taas ilmastopäätösten kanssa ollaan puolivälissä.
– Olemme jo aiemmin hallituksen kesken sopineet, että päätöksiä tullaan tekemään syksyn budjettiriihessä. Tulossa on siis ilmastoriihi.
Hallitus on nyt puolessavälissä vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa. Suomen päästövelka on tällä hetkellä noin 11 miljoonaa tonnia.
– Meillä ei ole enää vuosikymmeniä. Meillä ei ole enää vuosikymmentä. Meillä on kirjaimellisesti enää muutama yksittäinen vuosi aikaa saada päästöt selkeään laskuun globaalisti. Yksikään puolue ei voi jatkaa ilmastokeskustelua vain huutelemalla, mistä päästövähennyksiä ei saisi vaatia.
– Budjettiriihessä lähtökohdaksi on otettava, että kaikki julkinen rahankäyttö, mukaan lukien yritysten ja maatalouden tuet, vahvistavat vihreän siirtymän tavoitteita. Riihestä on saatava neuvottelutulos siitä, miten Suomen päästövelka kurotaan umpeen vuoteen 2035 mennessä, Andersson sanoi.
Veronkiertoon ja verovälttelyyn puuttuminen on pienituloisten, palkansaajien ja yritysten etujen mukaista.
Hallitus on myös sopinut, että budjettiriihessä tehdään veropäätöksiä, joilla vahvistetaan julkista taloutta 100–150 miljoonan euron edestä. Tämä on mahdollisuus vahvistaa hyvinvointipalveluiden rahoitusta ja lisätä verojärjestelmän oikeudenmukaisuutta, Andersson painotti.
– Veronkiertoon ja verovälttelyyn puuttuminen on pienituloisten, palkansaajien ja yritysten etujen mukaista.
Andersson korosti, että mitä enemmän suursijoittajat tai monikansalliset konsernit voivat minimoida omia verojaan, sitä suuremmaksi nousee paine korottaa rehdisti toimivien veroja. Hänen mukaansa ei ole esimerkiksi kestävää, että Suomesta virtaa osinkotuloja ulkomaalaisiin sijoitusrahastoihin kokonaan verotta tai hyvin pienellä verolla, kun suomalainen piensijoittaja maksaa osinkotuloistaan veroa 25%.
Andersson otti puheensa alussa kantaa Afganistanin tilanteeseen. Hänestä kiireellisintä on, että niin Suomi kuin muut maat onnistuvat evakuoimaan kansalaisensa ja näille maille työskennelleet ihmiset sekä heidän perheensä. Vastuunkanto ei kuitenkaan voi jäädä tähän.
– Kansainvälisen yhteisön on asetettava painetta rajojen ja lentokentän auki pysymiseen, jotta apua tarvitsevat ihmiset pääsevät pakoon. On valmistauduttava tukemaan niitä maita, joihin suurin osa pakenevista ihmisistä suuntautuu. Tämän lisäksi on oltava valmius nostaa pakolaiskiintiöitä apua tarvitsevien ihmisten auttamiseksi. Tämä koskee myös Suomea.
Suomi on jatkanut pakkopalautuksia Afganistaniin tähän vuoteen asti. Palautukset on usein perusteltu sillä, että Afganistanissa on alueita, joissa voi olla turvassa.
– Nyt sellaisia alueita ei varmasti ole enää kenenkään mielestä. Monilla Suomessa asuvilla afgaaneilla on myös perheenyhdistämisprosesseja kesken, ja näiden jatko on turvattava, Andersson sanoo.
Li Anderssonin koko puhe ryhmäkokouksessa:
Hyvät toverit ja ystävät,
Toivon, että teillä kaikilla on ollut rentouttava ja hyvä kesä. On aina yhtä mukavaa kokoontua yhteen kesän jälkeen, vaikka tänä vuonna loppukesää on sävyttänyt maailmalta kulkeutuvat hyvin murheelliset uutiset.
Taleban valtasi viime viikon lopussa Kabulin ja monet afganistanilaiset, kuten ulkomaalaisten kanssa työskennelleet, toimittajat ja näkyvät naisten puolesta työtä tehneet, pelkäävät nyt henkensä puolesta. Kahdenkymmenen vuoden sotimisen ja miljardeja maksaneen sotilasoperaation jälkeen joudumme nyt pelkäämään, että maa palaa takaisin siihen pisteeseen, josta lähdettiin liikkeelle 20 vuotta sitten. Tämä on surullinen lopputulos koko kansainvälisen yhteisön näkökulmasta, mutta ennen kaikkea niiden siviilien kannalta, jotka ovat joutuneet kärsimään, joiden läheiset ovat menehtyneet sotatoimissa ja joita nyt uhkaa Talebanin kostotoimet. Monet afganistanilaiset ovat jaksaneet elättää toivoa paremmasta huomisesta hyvinkin epätoivoisissa ja epävakaissa oloissa, mutta nyt uutiskuvissa ja videoklipeissä välittyy ihmisten syvä epätoivo.
Kansainvälisen yhteisön pitää vetää tulevaisuutta ajatellen johtopäätöksiä siitä, miten syvästi Afganistanin projekti epäonnistui. Tässä tilanteessa akuuteinta on kuitenkin, että niin Suomi kuin muut maat onnistuvat evakuoimaan paikan päällä olevat kansalaiset ja Suomelle niin suoraan kuin välillisestikin työskennelleet ihmiset sekä heidän perheensä. Vastuunkanto ei kuitenkaan voi jäädä tähän.
– Kansainvälisen yhteisön on asetettava painetta rajojen ja lentokentän auki pysymiseen, jotta apua tarvitsevat ihmiset pääsevät pakoon. On valmistauduttava tukemaan niitä maita, joihin suurin osa pakenevista ihmisistä suuntautuu. Tämän lisäksi on oltava valmius nostaa pakolaiskiintiöitä apua tarvitsevien ihmisten auttamiseksi. Tämä koskee myös Suomea.
– Suomi on jatkanut pakkopalautuksia Afganistaniin tähän vuoteen asti, perustellen usein palautuksia sillä, että Afganistanissa on alueita, joissa voi olla turvassa.
Nyt sellaisia ei varmasti ole enää kenenkään mielestä. Monilla Suomessa asuvilla afgaaneilla on myös perheenyhdistämisprosesseja kesken, joiden jatko on turvattava myös tässä uudessa tilanteessa.
– Vi har alla sett de hjärtskärande nyhetsbilderna från Afghanistan. Många afghaner, bland dem personer som arbetat med utländska organisationer, journalister och aktiva inom kvinnorättsorganisationerna, fruktar nu för sina liv. Den mest akuta frågan nu är att lyckas evakuera alla finländare på plats och alla de som direkt eller indirekt arbetat för Finland, plus deras familjer. Finland måste bära sitt ansvar för de som söker hjälp genom att öka flyktingkvoten, trygga möjligheten till familjeåterförening samt stöda de länder som tar emot mest personer som söker hjälp.
Hyvät ystävät,
Vastuuta ja kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan myös ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Tämän vuoden heinäkuu oli maapallon mittaushistorian toiseksi lämpimin. Niin Kanadassa kuin Italiassa on mitattu historian kuumimpia lämpötiloja ja Kreikassa, Turkissa, Kanadassa sekä monissa muissa paikoissa nähty todella rajuja ja tuhoisia maastopaloja. IPCC:n raportti toisti tutkijayhteisön viestiä: ilmasto lämpenee nopeammin kuin mitä on aikaisemmin arvioitu, ja ihmiskunta on nyt hyvin lähellä niitä kriittisiä pisteitä, joiden jälkeen ilmaston lämpenemiseen vaikuttaminen ei enää ole mahdollista.
Meillä ei ole enää vuosikymmeniä. Meillä ei ole enää vuosikymmentä. Meillä on kirjaimellisesti enää muutama yksittäinen vuosi aikaa saada päästöt selkeään laskuun globaalisti.
Suomalaisessa ilmastokeskustelussa pitää nyt ottaa uusi vaihde käyttöön. Päästövähennyksiä tarvitaan kaikilla sektoreilla. Piste. Nyt kaikkien on myös korkea aika kertoa, miten niitä tulee tehdä. Yksikään itseään uskottavana pitävänä puolue ei voi jatkaa ilmastokeskustelun käymistä huutelemalla ainoastaan, mistä päästövähennyksiä ei saisi vaatia.
Hallitus on nyt puolessavälissä vuoden 2035 hiilineutraliustavoitteen saavuttamisessa. Päästövelkamme on tällä hetkellä noin 11 miljoonaa tonnia. Lisää päätöksiä siis tarvitaan ja olemme jo aiemmin hallituksen kesken sopineet, että niitä tullaan tekemään tulevan syksyn budjettiriihessä. Tulossa on siis ilmastoriihi.
On myös hyvä huomata, että ilmastotoimille on hallitusohjelmassa vahvin mahdollinen yhteinen sitoumus. Hiilineutraalius on kirjattu hallitusohjelmaan yhtä tärkeäksi tavoitteeksi työllisyyden kanssa. Työllisyystavoitetta hallitus on jo nostanut kahdesti. Ilmastopäätösten kanssa on nyt kiire.
Budjettiriihessä lähtökohdaksi on otettava, että kaikki julkinen rahankäyttö, mukaan lukien yritysten ja maatalouden tuet, vahvistavat vihreän siirtymän tavoitteita. Riihestä on saatava neuvottelutulos siitä, miten Suomen päästövelka kurotaan umpeen vuoteen 2035 mennessä.
Hyvät ystävät ja toverit,
Hallitus on myös sopinut, että budjettiriihessä tehdään uusia veropäätöksiä, joilla vahvistetaan julkista taloutta 100-150 miljoonan euron edestä. Tämä on tärkeä mahdollisuus tehdä uudistuksia, jotka sekä vahvistavat hyvinvointipalveluiden rahoituspohjaa että puuttuvat verovälttelyyn ja lisäävät verojärjestelmämme oikeudenmukaisuutta.
Veronkiertoon ja verovälttelyyn puuttuminen on pienituloisten, palkansaajien ja yritysten etujen mukaista. Verojärjestelmän pitää rakentua sen lähtökohdan varaan, että kaikki osallistuvat kykyjensä mukaisesti. Mitä enemmän suuret sijoittajat tai monikansalliset konsernit voivat minimoida omia verojaan, sitä suuremmaksi nousee paine korottaa rehdisti toimivien veroja.
Ei ole esimerkiksi kestävää, että Suomesta virtaa osinkotuloja ulkomaalaisiin sijoitusrahastoihin kokonaan verotta tai hyvin pienellä verolla, kun suomalainen piensijoittaja maksaa osinkotuloistaan veroa 25%. Miksi me haluaisimme suosia ulkomaalaisia sijoitusrahastoja kansankapitalismin kustannuksella?
Me haluamme, että hallitus budjettiriihessä tekee päätöksen viiden prosentin lähdeveron käyttöönotosta osinkoverotuksesta vapautettujen yhteisöjen osingoille.
Regeringen kommer i budgetrian att fatta beslut om nya skatteåtgärder för sammanlagt 100-150 miljoner. Det är ett ypperligt tillfälle för regeringen att göra reformer som stärker välfärdstjänsternas finansiering och samtidigt minskar på skatteflykt och skattesmit. Vi i vänsterförbundet vill att regeringen i budgetrian fattar beslutom en källskatt på fem procent för dividender utbetalda till samfund som är befriade från dividendsbeskattning.
Hallituksen budjettiriihen lisäksi Suomessa on myös luvassa mielenkiintoinen työmarkkinasyksy. Olemme tässä maassa uudessa tilanteessa, Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden linjauksista johtuen. Heidän mukaansa valtakunnallisia työehtosopimuksia ei enää tehdä. Ilmeisesti työnantajien keskuudessa on vasta kevään mittaan kunnolla ymmärretty, mitä tällainen toimintamalli voi tuoda mukanaan, sillä kiinnostus Teollisuuden uutta työnantajajärjestöä kohtaan on ollut suurta.
Työnantajaliittojen ulostulo on selkeä osoitus siitä, mihin suuntaan he haluavat suomalaista työelämää kehittää. Se on suunta, jossa työehdot pilkotaan yritys-, toimipaikka- tai jopa yksilökohtaiseksi. Selkeänä tavoitteena hajottaa ja vaikeuttaa palkansaajien yhteistoimintaa. Tällainen kehityssuunta kasvattaisi selvästi eriarvoisuutta työelämässä. Käytännössä jako tapahtuu yksiin työntekijöihin, joiden neuvotteluasema on vahva, ja toisiin, joiden ei ole. Yhä kasvava joukko työntekijöitä uhkaisi myös jäädä yleissitovien työehtosopimusten ulkopuolelle ja näin huomattavan paljon heikompien työehtojen varaan.
Vasemmistoliitto työskentelee työelämän puolesta, joka on hyvä kaikille, ei harvoille. Me emme hyväksy, että suomalainen työelämä jaetaan entistä syvemmin voittajiin ja häviäjiin. Meidän on kyettävä varmistamaan, että reilut työehdot eivät ole jatkossakaan vain harvojen etuoikeus, ja että parannuksia esimerkiksi työhyvinvointiin on mahdollista tavoitella.
Työ on aloitettava jo tämän syksyn budjettiriihessä. On varmistettava, että työntekijöillä on mahdollisuus sopia kaikille oikeudenmukaisista työehdoista tasapuolisesti ja että neuvottelupöydässä suuret yritykset eivät kävele suojattomien työntekijöiden yli. Vasemmistoliitto pitää välttämättömänä, että tänä syksynä ainakin luottamusmiehen asemasta päätetään säätää laissa nykyistä vahvemmin.
Bästa vänner, vi är nu över halvvägs in i denna regeringsperiod. Vi har redan fått till stånd viktiga reformer som stärker välfärden, rättvisan och jämlikheten i Finland, och nu är det dags att se till att Finland blir den första koldioxidneutrala välfärdsstaten i världen!
Hyvät ystävät, me olemme vähän yli puolessavälissä tätä hallituskautta. Olemme jo saaneet aikaiseksi tärkeitä uudistuksia suomalaisen hyvinvoinnin ja tasa-arvon kannalta. Tänä syksynä meidän tärkein tehtävä on varmistaa, että Suomi nousee maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi hyvinvointivaltioksi; että tässä maassa reilut työehdot kuuluvat kaikille; ja että hyvinvointivaltion menot rahoitetaan oikeudenmukaisesti. Nyt on aika ryhtyä töihin!