Tämän hallituksen tärkeimpiä tehtäviä on korjata edellisen hallituksen tekemien koulutusleikkausten jälkiä ja vahvistaa suomalaisen koulutuksen asemaa ja resursseja kaikilla koulutusasteilla. Liian pitkään jatkuneiden koulutusleikkausten jälkeen Suomessa on nyt vihdoin hallitus, joka on sitoutunut parantamaan koulutusta sekä pysyvillä että määräaikaisilla panostuksilla. Tämä vahva sitoutuminen näkyy myös konkreettisesti päätöksenteossa: koronakriisinkin keskellä jatkamme edelleen koulutuspanostusten tiellä.
Olen henkilökohtaisesti todella iloinen siitä, että vahvat panostukset varhaiskasvatukseen jatkuvat. Tällä vaalikaudella olemme jo palauttaneet kaikille lapsille oikeuden täysipäiväiseen varhaiskasvatukseen sekä pienentäneet yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja. Pian eduskunta saa käsiteltäväkseen lakiesityksen kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta, minkä lisäksi olemme käynnistäneet yli 300 miljoonan euron hankkeen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun sekä tasa-arvon vahvistamiseksi.
Tässä riihessä päätimme osoittaa 70 miljoonaa varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen, mikä helpottaa monien perheiden tilannetta, parantaa työnteon kannustimia ja tukee osallistumisasteen nostamista. Varhaiskasvatuslain uudistamiseen oppimisen tuen mallin luomiseksi osoitimme 15 miljoonaa euroa pysyvää lisärahoitusta. Varhaiskasvatuksen kehittämiseen päätimme 30 miljoonan euron kertaluontoisesta rahoituksesta.
Oppivelvollisuuden laajentaminen ja maksuton toinen aste etenevät ja uudistus tulee astumaan voimaan ensi vuonna. Rahat ovat budjetissa ja laki on tulossa eduskunnan käsittelyyn viimeistään lokakuun alussa. Lukioiden perusrahoitukseen teimme heti vaalikauden alussa pysyvän korotuksen. Peruskouluun ja toiselle asteelle oppivelvollisuuden laajennus tuo pysyvää lisärahoitusta myös ohjaukseen ja opinto-ohjaukseen, ja niin tekee myös hallituksen iso 29 miljoonan euron pysyvä lisäpanostus oppilas- ja opiskelijahuoltoon.
Tämän lisäksi hallitus ohjaa ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaukseen vielä 150 miljoonaa euroa – siis yhteensä 250 miljoonaa euroa tämän hallituskauden aikana – sekä noin 10 miljoonaa euroa perusopetuksen kehittämiseen. Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelmaan käytämme yhteensä 15 miljoonaa euroa.
Hallitus huomioi myös aikuisväestön koulutustarpeet. Budjettiriihessä jatkuvaan oppimiseen linjattiin käytettäväksi ensi vuonna 40 miljoonaa euroa. Kohdennamme rahoituksen erityisesti työikäisen väestön osaamisen kehittämiseen, heikot perustaidot omaavien ihmisten osaamisen vahvistamiseen sekä ikääntyneiden työllistymisen helpottamiseen.
Vahvistimme korkeakoulujen perusrahoitusta heti hallituksen ensimmäisessä budjetissa pysyvällä lisärahoituksella, minkä lisäksi olemme myöntäneet erillisen rahoituksen aloituspaikkojen merkittävään lisäämiseen. Kansallisessa elpymissuunnitelmassa koulutus ja osaaminen on heti ilmastonmuutoksen torjunnan jälkeen toiseksi keskeisin painopistealue.
Myös kuntien 1,45 miljardin tukipaketti on erittäin tärkeä koulutuksen näkökulmasta. Kuntapäättäjien vastuulla ovat tämän maan tärkeimmät palvelut, ja hallitus haluaa osaltaan varmistaa, että kuntien taloudellista tilannetta helpotetaan tämän poikkeuksellisen kriisin keskellä.