Li An­ders­son: Oi­keis­to­hal­li­tus vie Suo­mea poh­jois­mai­ses­ta mal­lis­ta koh­ti itäeu­roop­pa­lais­ta työ­mark­ki­na­mal­lia

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson esittää Orpon hallitukselle epäluottamusta hallituksen aiheuttaman työmarkkinakaaoksen vuoksi. Andersson piti vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron välikysymyskeskustelussa.

– Orpon hallitus on viemässä läpi laajemman ohjelman työehtojen heikentämiseksi kuin mitä on tehty missään muussa Pohjoismaassa. Siirrymme pohjoismaisesta mallista kohti itäeurooppalaista työmarkkinamallia. Tällä tulee olemaan vaikutuksia jokaisen suomalaisen työntekijän asemaan ja työehtoihin, Andersson sanoo.

Anderssonin mukaan erityisesti paikallisen sopimisen laajentamisella ja niin sanotulla vientimallilla on rajuja vaikutuksia suomalaisiin työmarkkinoihin ja työn tekemisen ehtoihin.

– Paikallisen sopimisen laajennukset voivat viedä pahimmillaan jopa tuhat euroa kuukaudessa työntekijän palkasta. Niin sanottu vientimalli olisi kokonaan estänyt sote- ja kunta-alan palkkaohjelman. Naisvaltaiset alat ollaan sysäämässä pysyvään palkkakuoppaan, Andersson sanoo.

– Myös perussuomalaiset ovat innoissaan rakentamassa kahden kerroksen työmarkkinoita ja luomassa “työmarkkinoiden taksiuudistusta”. Kun se, mistä nyt varoitamme, toteutuu, on jälleen helppoa vastuun kantamisen sijasta syyttää maahanmuuttajia.

”Paikallisen sopimisen laajennukset voivat viedä pahimmillaan jopa tuhat euroa kuukaudessa työntekijän palkasta.”

Orpon hallituksen tekemiä heikennyksiä on perusteltu työllisyydellä sekä sillä, että muissa Pohjoismaissa vastaavat uudistukset olisi jo tehty. Anderssonin mukaan perustelut ovat harhaanjohtavia ja virheellisiä.

– Työelämäheikennyksille, kuten irtisanomissuojan heikentämiselle tai paikallisen sopimisen uudistukselle, ei ole pystytty osoittamaan työllisyysvaikutuksia. Kyse on sen sijaan pyrkimyksestä pysyvästi heikentää työntekijöiden ja ay-liikkeen asemaa, Andersson sanoo.

Vasemmistoliitto julkaisi tänään 10 esitystä suomalaisten työmarkkinoiden ja talouden uudistamiseksi muissa Pohjoismaissa toimivien käytäntöjen pohjalta. Esimerkiksi Ruotsissa työntekijöiden tulkintaetuoikeus ja henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa vahvistavat työntekijöiden asemaa.

– Mikäli hallitus oikeasti haluaisi tehdä Suomesta Pohjoismaan, otettaisiin muiden Pohjoismaiden mallit kokonaisuudessaan huomioon. Rakentavia esityksiä on ollut tarjolla, mutta hallitus ei halua kuunnella. Suomalaisille ja suomalaiselle elinkeinoelämälle hallituksen ideologinen sokeus ja jääräpäisyys tulevat kalliiksi, Andersson sanoo.

 


Kansanedustaja Li Anderssonin ryhmäpuhe 20.2.2024:

Arvoisa puhemies,

Mikään muu taho kuin hallitus ei voi estää sitä katastrofia, johon olemme suomalaisilla työmarkkinoilla ajautumassa. Olemme tässä tilanteessa hallituksen tekemien valintojen ja virheiden takia.

Orpon hallitus on viemässä läpi laajemman ohjelman työehtojen heikentämiseksi kuin mitä on tehty missään muussa Pohjoismaassa. Siirrymme pohjoismaisesta mallista kohti itäeurooppalaista työmarkkinamallia. Tällä tulee olemaan vaikutuksia jokaisen suomalaisen työntekijän asemaan ja työehtoihin.

Paikallisen sopimisen laajennukset voivat pahimmillaan viedä jopa tuhat euroa kuukaudessa työntekijän palkasta, kun kaikki heikommin sopimisen mahdollisuudet hyödynnetään luottamusmiesjärjestelmän ohi.

Niin sanottu vientimalli olisi kokonaan estänyt sote- ja kunta-alan palkkaohjelman. Tämä vähentäisi hoitajien ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten tulevia palkankorotuksia sadoilla euroilla kuukaudessa. Naisvaltaiset alat ollaan sysäämässä pysyvään palkkakuoppaan.

Paikallista sanelua lisäävät uudistukset uhkaavat työehtosopimusten yleissitovuutta ja sitä kautta työelämän vähimmäispelisääntöjä. Perussuomalaiset ovat rakentamassa kahden kerroksen työmarkkinoita ja luomassa “työmarkkinoiden taksiuudistusta”. Kun se, mistä nyt varoitamme, toteutuu, on jälleen helppoa vastuun kantamisen sijasta syyttää maahanmuuttajia.

Arvoisa pääministeri Orpo,

Tällaisten historiallisen kovien heikennysten edessä on itsestään selvää, että ammattiyhdistysliike tekee sen, mitä se aina on tehnyt: puolustaa työntekijöiden oikeutta reiluihin työehtoihin.

Samaan aikaan hallituksen ministeri pilkkaa ja ivaa ei vain järjestäytyneitä työntekijöitä, vaan myös järjestäytyneitä työnantajia. Kysyn suoraan pääministeriltä: edustaako tällainen Orpon hallituksen linjaa?

Heikennyksiä on perusteltu työllisyydellä sekä sillä, että muissa Pohjoismaissa nämä uudistukset ovat jo tehty. Nämä perustelut ovat harhaanjohtavia ja virheellisiä. Esimerkiksi irtisanomissuojan heikentämiselle tai paikallisen sopimisen uudistukselle ei ole pystytty osoittamaan työllisyysvaikutuksia. Kyse on sen sijaan pyrkimyksestä pysyvästi heikentää työntekijöiden ja ay-liikkeen asemaa.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso on Suomessa jo ennestään Ruotsia ja Tanskaa matalampi, ja näiden leikkausten myötä siitä tulee kirkkaasti Pohjoismaiden heikoin. Irtisanomissuoja kokonaisuudessaan on täällä jo ennestään Ruotsia ja Saksaa heikompi, mutta heikennätte sitä edelleen.

Ruotsin työmarkkinamalli perustuu korkeaan järjestäytymisasteeseen ja aitoon sopimiseen, minkä takia myös lakkoja on harvoin. Siellä ei ole lakiteitse pakotettua “vientimallia” eikä laissa säädettyä tuntirajoitusta poliittisille lakoille. Toisin kuin työministeri Satonen on täällä antanut ymmärtää, Ruotsissa jopa viikon mittainen poliittinen työtaistelu on todettu lailliseksi.

En tiedä pitäisikö itkeä tai nauraa, kun työntekijöiden perusoikeuksia rajoittavasta lakihankkeesta vastaava ministeri Satonen jää kiinni väärän tiedon antamisesta lakko-oikeudesta Ruotsissa, ja hän puolustautuu kertomalla, että on saanut virheellisen käsityksensä ”elinkeinoelämän edustajien puheista”. Tämä lausunto kertoo kaiken siitä, kenen kynästä tämän hallituksen työmarkkinapolitiikka todellisuudessa tulee.

Mikäli oikeasti haluaisitte tehdä Suomesta Pohjoismaan, ottaisitte te huomioon maiden mallit kokonaisuudessaan.

Esitämmekin, että Ruotsista otamme käyttöön työntekijöiden edustuksen kaikkien yli 25 henkeä työllistävien yritysten hallinnossa. Esitämme, että otamme Ruotsista käyttöön työntekijöiden tulkintaetuoikeuden, mikä tarkoittaa sitä, että työehtosopimusta riitatilanteessa tulkitaan työntekijäpuolen näkemyksen mukaisesti, kunnes riita on ratkaistu oikeudessa.

Esitämme, että työntekijöiden turvaa irtisanomistilanteissa, työvoimapalveluiden resursseja ja työttömyysturvaa leikkaamisen sijasta parannetaan lähemmäksi muiden Pohjoismaiden tasoa.

Rakentavia esityksiä on ollut tarjolla, mutta hallitus ei halua kuunnella, eikä se halua aitoja neuvotteluita. Suomalaisille ja suomalaiselle elinkeinoelämälle hallituksen ideologinen sokeus ja jääräpäisyys tulee kalliiksi. Te ette piittaa edes siitä, että tutkitusti Suomen kansan enemmistö vastustaa työelämäheikennyksiänne ja tukee poliittisia lakkoja.

Siksi kannatan edustaja Lylyn epäluottamuslausetta.