Eurooppa on keskellä muuttuvan maailman aiheuttamia ongelmia, joihin tarvitsemme kestäviä ja oikeudenmukaisia poliittisia ratkaisuja. Andersson kuvasi puheessaan riippuvuuksien purkamisen, digitaalisen siirtymän, energiapolitiikan sekä turvallisuuspolitiikan kaltaisia keskeisiä teemoja, joissa Euroopan unionin tulee ottaa uudenlainen suunta ja vahva globaali asema.
– Syvemmin digitalisoituvassa maailmassa Amazon, Microsoft ja Google pitävät pilvipalveluissa hallussaan 70% markkinoista Euroopassa. Riippuvuuden sijaan meidän tulee investoida eurooppalaisten palveluiden kehittämiseen. Energiapolitiikassa emme saa joutua ojasta allikkoon vaihtamalla Putinin maakaasun Trumpin kalliiseen nesteytettyyn maakaasuun. Lisäksi meidän tulee irrottautua niin Yhdysvaltojen kuin Israelin puolustusteollisuudesta – meidän on todella seistävä omilla jaloillamme, Andersson sanoi.
Vuonna 2027 me vaihdamme Minja Koskelan johdolla Suomen hallituksen
Andersson toi puheessa esille myös kansalaisten odotukset eurooppalaisilta päättäjiltä. Hän korosti, miten vuoden 2024 eurovaalien jälkeisen Eurobarometrin mukaan elinkustannuskriisi oli ihmisille keskeisin syy äänestää – siksi tarvitsemme politiikkaa, joka ajaa tavallisten ihmisten asiaa, eriarvoisuuden vähentämistä ja työntekijöiden oikeuksien vahvistamista.
– Tällä hetkellä EU keskittyy suuryritysten velvoitteiden purkamiseen, joka on vaarassa johtaa pärjäämisestään huolissaan olevien ihmisten syvään pettymykseen ja turhautumiseen. Siksi me teemme EU-parlamentissa töitä kohtuuhintaisen asumisen puolesta, työntekijöiden koulututtautumismahdollisuuksien parantamiseksi, väärinkäytöksiä aiheuttavien pitkien alihankintaketjujen purkamiseksi sekä esimerkiksi palkattomien harjoitteluiden kieltämiseksi. Haluamme politiikkaa, jonka ihmiset huomaavat arjessaan, Andersson painotti.
Puheenvuorossaan Andersson korosti myös, miten Orpon ja Purran hallitus on politiikallaan epäonnistunut katastrofaalisesti sen keskeisissä tavoitteissa, mitä tulee velkaantumisen lopettamiseen ja julkisen talouden tasapainottamiseen – siksi tarvitsemme käänteen suomalaisessa politiikassa.
– Minulta on todella usein kysytty Euroopassa, että mitä Suomelle on oikein tapahtunut? Oikeistohallituksen työntekijävihamielinen linja on huomattu. Meitä käytetään varoittavana esimerkkinä. Me tiedämme mitä tapahtui: kokoomuksen ja perussuomalaisten liittoutuminen. Me tiedämme myös mitä tapahtuu seuraavaksi: vuonna 2027 me vaihdamme Minja Koskelan johdolla Suomen hallituksen, Andersson päätti puheensa.
Alla puhe kokonaisuudessaan:
Hyvät ystävät ja toverit,
Viime viikon keskiviikkona poliittiset mannerlaatat liikkuivat Brysselissä historiallisella tavalla.
Euroopan parlamentti äänesti silloin muutoksista kestävyysraportointidirektiiviin sekä yritysvastuudirektiiviin. Molempia lakeja heikennettiin hyvin merkittävästi ja iso osa yrityksistä jäi niiden ulkopuolelle. Suuryrityksiltä poistettiin yritysvastuudirektiivissä velvoite tehdä ilmastosuunnitelmia ja samalla heikennettiin lapsityövoiman ja pakkotyön kaltaisten rikosten uhrien mahdollisuutta saada oikeutta.
Mutta vielä historiallisempi uutinen oli kädenpuristus, jolla nämä heikennykset saatiin aikaan: ensimmäistä kertaa kokoomuksen ryhmittymä EPP liittoutui koko laita- ja äärioikeiston kanssa keskeisessä lainsäädännössä. Ja tämä tarkoittaa tosiaan koko laita- ja äärioikeistoa, eli esimerkiksi Putinia tukevaa äärioikeistolaista AfD:tä Saksasta, Orbánin Fidesziä Unkarista, Ranskan Rassemblent Nationalia ja Puolan oikeistokonservatiiveja.
Nämä ovat ne tahot, joiden kanssa Petteri Orpon kokoomus tällä hetkellä tekee yhteistyötä.
Tämä tarkoittaa, että niin sanottu palomuuri, eli sääntö siitä, että äärioikeiston kanssa ei tehdä yhteistyötä edes äänestyksissä, on nyt lopullisesti murtunut. Eurooppalaiselle oikeistolle on tärkeämpää edistää monikansallisten yritysten asemaa ympäristön, ihmisoikeuksien ja työntekijöiden kustannuksella, kuin estää kaikista äärimmäisimmät äärioikeistopuolueet saamasta valtaa.
Ja nämä uudet liittolaisuudet näkyvät hyvin selvästi EU:ssa tällä hetkellä. Kaikista kovin isku on kohdistunut ympäristöpolitiikkaan. EU on vesittänyt omaa ilmastotavoitettaan laskemalla päästövähennystavoitteeseen mukaan EU:n ulkopuoliset päästövähennykset. Myös metsäkatoasetusta on lykätty ja sisällöllisesti heikennetty.
Mutta tärkeää lainsäädäntöä puretaan muillakin alueilla. Keskiviikkona komissio julkaisi esityksensä niin sanotuksi digitaaliseksi omnibusiksi. Siinä aiotaan avata ja heikentää kansalaisten yksityisyyden suojaa ja omiin tietoihin liittyviin oikeuksiin koskevaa lainsäädäntöä. Aiemmin olimme maailmalle esimerkki näissä kysymyksissä, mutta nyt EU on oikeiston johdolla ottamassa askeleen aivan toiseen suuntaan.
Yhdysvaltalaiset digioligarkit ovat asemoituneet Donald Trumpin autoritaarisen hallinnon kylkeen ja Eurooppaa painostetaan yhä vahvemmin näiden megayritysten toimesta luopumaan omista edistyksellisistä säännöistään. Ja mikä on Euroopan oikeiston vastaus? –Okei, annetaan periksi.
Hyvät ystävät,
Juuri tästä kehityksestä me vasemmistoliitossa varoitimme viime EU-vaaleissa. Suomi on ollut eturintamassa Euroopassa: me olemme ensimmäisten joukossa nähneet mitä tapahtuu, kun laitaoikeisto pääsee oikeiston kanssa hallitusvaltaan.
Lista on pitkä: Historiallisia leikkauksia kaikista pienituloisimpien toimeentuloon. Lapsiköyhyyden rajua kasvua. Kansalaisyhteiskunnan asemaa on heikennetty rajusti. Uusia 2000-luvun ennätyksiä niin konkursseissa kuin työttömyyden määrässä. Työntekijöiden aseman ennennäkemätön heikentäminen. Lakko-oikeuden rajoitus. Ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto. Irtisanomisten helpottaminen. Paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin työnantajiin. Työttömyysturvan raju heikentäminen. Suomalainen työmarkkinapolitiikka on pysyvästi siirretty pois pohjoismaisesta mallista.
Nämä heikennykset tuntuvat hyvin monien suomalaisten arjessa. Yksikään suomalainen ei kuitenkaan antanut ääntään tällaiselle politiikalle viime eduskuntavaaleissa, koska Orpo ja Purra menivät vaaleihin sammutetuin lyhdyin.
Kaikesta tästä huolimatta Orpon hallitus on epäonnistunut katastrofaalisesti kaikissa omissa keskeisissä tavoitteissaan: velkaantumisessa taittamisessa ja julkisen talouden tasapainottamisessa.
Siksi Suomi on joutumassa EU:n talouden tarkkailuluokalle juuri Petterin ja Riikan vahtivuorolla, eikä mikään määrä syyttelyä tai harhaanjohtavia raportteja muuta tätä tosiasiaa.
Hyvät ystävät,
Mutta me olemme Suomessa myös olleet niiden ensimmäisten maiden joukossa, joissa tämä suunta on muuttunut.
Viime eurovaaleissa juuri Pohjoismaissa vasemmisto teki vahvan nousun, kun laitaoikeiston kannatus sukelsi. Ihmiset ovat huomanneet, että heidän politiikkaansa ei ole ratkaisu elämän epävarmuuteen ja tyytymättömyyteen.
Me olemme näyttäneet, että meillä on aitoja ratkaisuja ihmisten toimeentuloon, työn muutokseen ja yhteiskuntamme saattamiseen ekologisesti kestävälle pohjalle.
Me osaamme myös toteuttaa näitä muutoksia.
Me olemme näyttäneet, että vasemmisto osaa voittaa.
Näistä syistä vasemmisto on vahvin vastavoima liikkeille, jotka yrittävät kaventaa demokratiaa ja ihmisten perusoikeuksia. Ja nyt meidän tulee rakentaa tätä vastavoimaa myös Euroopan tasolla.
Euroopalla on monia tärkeitä tehtäviä tässä ajassa.
Tehtäviä, joissa meillä ei ole varaa epäonnistua.
Käsillämme on viimeinen hetki ja mahdollisuus Euroopalle ottaa roolia kansainvälisen oikeuden ja sääntöpohjaisen monenkeskisen järjestelmän puolustajana.
Trumpin, Putinin, Netanjahun, Erdoganin ja Orbanin kaltaiset autoritaariset voimat pyrkivät luomaan maailmanjärjestystä, jossa vain voimalla ja suuruudella on väliä, ei säännöillä eikä ihmisoikeuksilla. Tämän näemme taas kerran tämän Yhdysvaltojen ja Venäjän keskenään ja salassa neuvotteleman “rauhansuunnitelman” kohdalla. Siinä Venäjältä ei vaadita minkäänlaisia myönnytyksiä. Ukrainaa ja Eurooppaa ei otettu mukaan edes keskustelemaan. Historiassa tämä ei ole koskaan johtanut mihinkään hyvään.
Samaan aikaan kansanmurha Gazassa on romuttanut Euroopan mahdollisuuksia puhua uskottavasti kansainvälisen oikeuden puolesta, koska EU ei ole saanut aikaan ensimmäistäkään päätöstä Israelin tai sen johtajien taloudelliseksi painostamiseksi.
Tilanne on todella vakava. Siksi maailma tarvitsee toimijoita, jotka uskottavasti ja johdonmukaisesti puolustavat ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta, niin Ukrainassa, Palestiinassa kuin Sudanissa.
Maailma tarvitsee edistyksellisiä toimijoita, jotka ovat valmiita rakentamaan uusia globaaleja kumppanuuksia ja yhteistyösuhteita esimerkiksi Latinalaiseen Amerikkaan ja Afrikkaan, näyttämään että on olemassa vaihtoehto sille, mitä Kiinan ja Venäjän kaltaiset toimijat edustavat.
Tarvitsemme vastavoiman autoritaarisille johtajille – voimia, jotka puhuvat globaalin oikeudenmukaisuuden, sosiaalisten oikeuksien ja kunnianhimoisen ilmastopolitiikan puolesta. Euroopalla on mahdollisuus täyttää maailmanpolitiikassa oleva valtava tyhjiö rakentamalla koalitioita sellaisen maailman puolesta, joka ei perustu vahvemman oikeudelle ja voimalle.
Mutta tämä edellyttää suunnanmuutosta EU:n omassa politiikassa.
Kansainvälisen oikeuden rikkomisesta on seurattava sanktiot – kaikille.
Rikoksista ihmisyyttä vastaan on seurattava tuomiot – kaikille.
Yhteiskuntien totaalisesta tuhoamisesta on seurattava korvauksia – kaikille.
EU:n on seistävä arvojemme ja tavoitteidemme puolesta suhteessa kaikkiin suurvaltoihin. Tällä hetkellä se ei tee sitä, koska olemme vaarallisella tavalla riippuvaisia niin digitalouden, turvallisuuden kuin energian saralla.
Nöyristely ei voi olla Euroopan tie, koska se ei lopulta vie meitä mihinkään.
Hyvät ystävät,
Nämä ovat ne vuodet, jolloin Euroopan pitää pystyä visioimaan isosti, tekemään isosti ja vahvistamaan omaa riippumattomuuttaan. Ympäri maailmaa talouspolitiikan ja maailmankaupan säännöt ovat jo menneet uusiksi ja esimerkiksi Kiina ja Yhdysvallat käyttävät tähtitieteellisiä summia valtaviin yhteiskunnallisiin ja teollisiin harppauksiin.
Mutta mitä tekee Eurooppa?
Täällä oikeistojohtajat pitävät tiukasti kiinni vanhentuneesta uusliberaalista politiikastasta. Viesti on se, että mitään ei voi tehdä, rahaa ei ole ja kyllä markkinat hoitaa. Kun katsomme todellisuutta ympärillämme, he eivät voisi olla enempää väärässä.
Aina vaan syvemmin digitalisoituvassa maailmassa Amazon, Microsoft ja Google pitävät pilvipalveluissa yhdessä hallussaan 70% markkinoista Euroopassa. Riippuvuuden sijaan meidän pitää alkaa suosimaan eurooppalaisia palveluita ja investoimaan eurooppalaiseen digitalouteen.
Meidän tulee luoda eurooppalaisia pilvipalveluita, digitaalinen euro sekä digitaalisia julkisia palveluita. Samalla meidän on pidettävä kiinni maailman edistyksellisimmistä lainsäädännöstä ihmisten yksityisyyden suojan ja henkilökohtaisen datan turvaamiseksi.
Mitä tulee energiapolitiikkaan, Eurooppa on nyt vihdoin lopettamassa kokonaan venäläisen maakaasun ostamisen. Tämä on erittäin hyvä asia. Mutta emme voi mennä ojasta allikkoon korvaamalla sitä Trumpin tyrkyttämällä kalliilla nesteytetyllä maakaasulla.
Sen sijaan meidän tulee pyrkiä voimakkaammin eroon fossiilienergiasta, lisätä vauhtia energiasiirtymään koko Euroopassa, ja mahdollistaa ilmastoinvestoinneille samanlainen poikkeus EU:n taloussääntöissä, kuin mitä puolustusmenoissa on tehty.
Meillä ei ole varaa himmailla yhtään, meillä ei ole varaa menettää yhtäkään vuotta. Meillä ole myöskään varaa ilmastopolitiikan takapakkiin, jota kokoomus yhdessä laita- ja äärioikeiston kanssa on aiheuttamassa.
Ja tämän lisäksi, hyvät ystävät, meidän tulee vähentää riippuvuuttamme niin Yhdysvalloista kuin Israelista myös turvallisuuden saralla. Asekauppa Israelin kanssa tulee keskeyttää välittömästi. Sen lisäksi meidän pitää varmistaa, että puolustusinvestointeihin ohjattavat varat menevät yksinomaan eurooppalaiseen puolustusteollisuuteen, eikä yhdysvaltalaiseen aseteollisuuteen. Meidän on todella seisottava omilla jaloillamme.
Hyvät ystävät,
Kaikkien näiden kysymysten lisäksi on yksi kamppailu, joka minulle on ylitse muiden: se on kamppailu Euroopan sosiaalisesta agendasta.
Kun viime eurovaalien jälkeen eurooppalaisilta kysyttiin äänestämisen syitä, oli elinkustannuskriisi koko EU:n sisällä kaikista yleisin syy äänestää. Vaikka työllisyys on koko EU:n tasolla ennätyskorkealla ja työttömyys ennätysalhaalla, on köyhyys ja erityisesti energiaköyhyys pysynyt sitkeästi samoissa luvuissa. Monet ovat hädissään ja huolissaan, kun rahat eivät riitä yhä kasvaviin asumismenoihin, lämmitykseen ja ruokakauppaan.
Mitä tapahtuu, kun tavalliset ihmiset näin selvästi odottavat päättäjien puuttuvan arjen ja elämän kallistumiseen, mutta poliittinen eliitti sen sijaan keskittyy suuryritysten velvoitteiden purkamiseen?
Mitä tapahtuu, jos ihmiset äänestävät muutoksen puolesta vaaleissa, mutta eivät huomaa minkään muuttuvan paremmaksi omassa arjessaan sen jälkeen?
Syntyy syvä pettymys ja turhautuminen koko poliittiseen järjestelmään: arjesta vieraantuneella eliitillä ei ole meille mitään tarjottavaa.
Ihmisten halu näyttää keskisormea on hyvin usein kanavoitunut äärioikeistolaisten liikkeiden ääniksi, vaikka heillä ei ole yhtään ainutta ratkaisua ihmisten arjen parantamiseksi tai työehtojen kohentamiseksi.
Ja tässä suhteessa vasemmiston ja oikeiston välinen ero on hyvin selvä: onko päättäjien – niin täällä kuin EU:ssa – yksi tärkeimmistä tehtävistä edistää tavallisten ihmisten asiaa, eriarvoisuuden vähentämistä ja parempia työehtoja?
Meidän vastauksemme on kyllä.
Me teemme tällä hetkellä töitä kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi EU-tasolla.
Teemme töitä pitkien alihankintaketjujen rajoittamiseksi, työntekijöiden koulututtautumismahdollisuuksien parantamiseksi, palkattomien työharjoitteluiden kieltämiseksi, yritysneuvostotoiminnan kehittämiseksi, työntekijöiden henkilökohtaisen datan suojaamiseksi ja psykososiaalisiin riskeihin puuttumiseksi.
Ja ennen kaikkea: me teemme töitä ammattiliittojen aseman vahvistamiseksi, työehtosopimustoiminnan laajentamiseksi sekä tessien kattavuuden nostamiseksi. Euroopan unionin tuomioistuin antoi viime viikolla historiallisen päätöksen, jolla se piti voimassa pieniä palkkoja nostaneen ja palkkaeroja vähentäneen vähimmäispalkkadirektiivin lähes kokonaan. Se on myös hyvin vahva signaali siitä, että EU:n lainsäädäntövaltaa on mahdollista, ja myös suotavaa käyttää työmarkkinaneuvotteluiden edistämiseksi.
Ja viimeiseksi, hyvät ystävät,
Minulta on todella usein kysytty Euroopassa, että mitä Suomelle on oikein tapahtunut? Oikeistohallituksen työntekijävihamielinen linja on huomattu. Meitä käytetään varoittavana esimerkkinä.
Me tiedämme mitä tapahtui: oikeiston ja laitaoikeiston historiallinen liittoutuminen.
Me tiedämme myös mitä tapahtuu seuraavaksi: vuonna 2027 me vaihdamme Suomen hallituksen.