Venäjän yksipuolinen hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut Euroopan turvallisuustilannetta. Anderssonin mukaan periaatteet, joiden varaan Suomi on rakentanut oman ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa vuosikymmenten ajan, on tehty kestämään niin rauhan kuin kriisienkin aikana.
– Jos maamme turvallisuutta koskevia isoja periaatteita aiotaan muuttaa, sitä ei kannata tehdä hetkellisenä reaktiona, vaan ainoastaan huolellisen harkinnan pohjalta. Harkintaa tehdään nyt Suomessa ensin analysoimalla tätä muutosta, ja mitä se tarkoittaa niin kansallisen turvallisuuden, huoltovarmuuden kuin energiapolitiikankin näkökulmasta. Vasta analyysin jälkeen on mahdollista pohtia johtopäätöksiä.
Jos EU-maahan hyökättäisiin, Suomi ei jäisi seuraamaan sivusta
Andersson totesi, että kun Venäjän Ukrainassa aloittama sota on käynnissä, kriisin leviämisen välttäminen on koko kansainvälisen yhteisön keskeisimpiä tavoitteita.
– On selvää, että Suomen ei tule toimia tavalla, joka riskeeraa sodan laajentumista, ja siksi ei asiassa pidä hätiköidä. Suomen kannalta olennaista on ymmärtää, että riskittömiä tai ongelmattomia vaihtoehtoja ei ole. Juuri näiden eri vaihtoehtojen ja riskien punninta ja arviointi on se, mitä meidän nyt pitää tehdä.
Andersson muistutti, että mikäli johonkin Euroopan unionin jäsenmaahan hyökättäisiin, ei Suomi olisi ulkopuolinen tai sivustaseuraaja.
– Meillä on EU:n tuomat turvatakuut, mutta meiltä puuttuu sotilasliiton mukanaan tuoma pelote. Tämä voi olla pienelle maalle vaikea asema maailmassa, jossa naapurimaamme johtaja on valmis käyttämään häikäilemätöntä ja tappavaa voimaa. Toisaalta meidän pitää kysyä itseltämme, onko ydinasepelote se, mihin me haluamme puolustuksessamme nojata.
Vasemmistoliitto suhtautuu myönteisesti puolustusmenojen lisäämiseen
Puheessaan Andersson mainitsi jokaisen maan vastaavan kuitenkin viime kädessä itse omasta turvallisuudestaan. Tilanteessa, jossa Venäjä on näyttänyt olevansa valmis käyttämään laajamittaista sotilaallista voimaa Euroopassa, tulee myös Suomen huolehtia oman puolustuksensa suorituskyvystä ja Andersson muistutti sen myös maksavan.
– Suhtaudumme siksi vasemmistoliitossa myönteisesti puolustusmenojen lisäämiseen. Suomen puolustuskyky on kuitenkin pitkäaikaisten panostusten ja laajan reservin ansiosta erittäin vahva jo nykyisellään. Lisätarve ei siksi ole niin mittava kuin joissakin muissa maissa.
Kansalaismielipiteen selvittäminen Nato-jäsenyydestä tärkeää
Putinin hyökkäyssodan jälkeinen aika on joka tapauksessa turvattomampi ja jännitteisempi kuin aika ennen sotaa. Andersson totesi, että uudessa tilanteessa Nato-jäsenyys tarkoittaisi ulko- ja turvallisuuspoliittisten jännitteiden lisääntymistä myös Suomessa.
– Venäjä on hyvin selväsanaisesti todennut, miten se suhtautuu Natoon, eikä tämän tunnistaminen ole uhkailun edessä periksi antamista, vaan osa sitä arviota mitä tässä keskustelussa myös on kyettävä tekemään. Se on tosiasia. Uudet jännitteet eivät olisi vain jäsenyysprosessin aikainen tila, vaan pysyvä uusi tila ulko- ja turvallisuuspolitiikassamme.
Kansalaismielipiteen selvittäminen Nato-jäsenyydestä on Anderssonin mukaan tärkeää.
– Pidän keskeisenä, että näin suuret päätökset nauttivat mahdollisimman suurta oikeutusta kansan keskuudessa. Olkoon päätös mikä tahansa, niin se pitää pystyä hyväksymään ja sen kanssa pitää pystyä elämään myös niiden suomalaisten, jotka olivat asiasta eri mieltä.
Anderssonin koko puhe on luettavissa täällä.