VM:n arvion mukaan Suomen talous supistuu tänä vuonna noin 6%, mutta arvioon liittyy luonnollisesti edelleen huomattavia epävarmuuksia. Tässä vaiheessa on vielä mahdotonta sanoa, tuleeko syksyllä toinen korona-aalto, ja jos tulee, niin kuinka vakava se on. Yhtä lailla on vielä epävarmaa, kuinka voimakkaasti koronakriisi tulee vaikuttamaan pitkällä aikavälillä Suomen vientiteollisuuden tilauskantaan. Tämä on vientiriippuvaiselle maalle erittäin tärkeä talouden kokonaisuuteen vaikuttava seikka.
”Vastuullisesti toimivat hallitukset ympäri maailman panostavat tällä hetkellä voimakkaasti elvyttäviin toimiin, jotta koronan aiheuttamasta taloudellisesta ja sosiaalisesta kriisistä päästään yli mahdollisimman pienin vaurioin.”
Koronakriisi on ollut poikkeuksellinen ja voimakas shokki kansantalouksille eri puolilla maailmaa. Vasemmistoliittoa on viime päivinä syytetty siitä, että vähättelisimme velkaantumisen vaaroja. Se ei pidä paikkaansa. Olemme sen sijaan pyrkineet painottamaan, että tämänhetkisessä tilanteessa elvyttäminen on niin elinkeinoelämän, työllisyyden kuin kasvunkin kannalta kaikkein vastuullisin tapa toimia. Vaihtoehtona voimakkaille kriisi- ja elvytystoimille olisi todennäköisesti konkurssiaalto ja työttömyyden voimakas kasvu, jota tuskin Suomessa toivoo kukaan.
Vastuullisesti toimivat hallitukset ympäri maailman panostavat tällä hetkellä voimakkaasti elvyttäviin toimiin, jotta koronan aiheuttamasta taloudellisesta ja sosiaalisesta kriisistä päästään yli mahdollisimman pienin vaurioin. Suomi ei ole siis yksin kantamassa vastuuta, vaan maat eri puolilla maailmaa ovat samassa tilanteessa tekemässä elvytystoimia velkarahalla. Korona on kaikissa epidemian kohdanneissa maissa aiheuttanut muutoksia kuluttajien käyttäytymiseen ja iskenyt kovaa erityisesti palvelusektoriin. Tässä vaiheessa ei ole myöskään näyttöä siitä, että vähemmän rajoitustoimia toimeenpanneet maat olisivat selviämässä taloudellisesti vähemmällä.
Suomessa niin asiantuntijat kuin virkamiehet ovat painottaneet talouden tasapainottamistavoitteen yhteydessä aikajänteen merkitystä. Tavoitteena tulee olla velkaantumistason vakauttaminen 2020-luvun aikana, eli tavoitteenasettelu koskee koko seuraavaa vuosikymmentä. Ne, jotka vaativat kovaan ääneen leikkauksia ja veronkorotuksia jo syksyn budjettiriiheen, eivät ole ymmärtäneet, kuinka laaja shokki koronavirusepidemian myötä on kohdannut Suomen taloutta. Yhtä lailla epärealistista on olettaa kokoomuksen tavoin, että hallitus esittäisi syksyllä yksityiskohtaisen toimenpideohjelman koko vuosikymmeneksi. Se ei olisi tarkoituksenmukaista, ottaen huomioon, miten paljon toimintaympäristössämme voi ja täytyy muuttua 2020-luvun aikana.
On kuitenkin selvää, että elvytystoimien rinnalla on myös tehtävä uudistuksia. Tarvitsemme suomalaisen jälleenrakennusstrategian, joka pohjautuu ekologisen rakennemuutoksen vauhdittamiseen, osaamisen ja innovaatioiden vahvistamiseen sekä työllisyyden parantamiseen. Itse näen ainakin seuraavien ratkaisujen kuuluvan kokonaisuuteen:
1. Oikein ajoitettuja ja mitoitettuja kestävän kehityksen elvytystoimia
Suomessa tulee olemaan tarve jatkaa elvytystoimia niin syksyllä 2020 kuin myös vuonna 2021. Elvytystoimien valinnassa on panostettava kahteen keskeiseen kokonaisuuteen: ekologisen rakennemuutoksen vauhdittamiseen, sekä kotimaisten palvelualojen kulutuskysynnän lisäämiseen. Investoinnit raidehankkeisiin ovat tärkeä osa ilmastoelvytyspakettia, mutta tämän lisäksi tarvitaan panostuksia energiatehokkuuden lisäämiseen, öljylämmityksestä luopumiseen, uusiutuvaan energiaan ja päästöttömän liikenteen edistämiseen. Kotimaisen palvelusektorin kulutuskysynnän vauhdittaminen on mahdollista esimerkiksi elvytyssetelin tai arvonlisäverokantojen väliaikaisen alentamisen avulla.
2. Hoitoketjuja vahvistava sote-uudistus
Sote-uudistus on kaikkien asiantuntija-arvioiden mukaan keskeisimpiä rakenteellisia uudistuksia, mitä tarvitaan Suomen julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi väestön ikääntyessä. Hoitoon pääsyn nopeuttaminen on järkevä tapa saada kustannussäästöjä, kun ihmiset saavat apua nykyistä nopeammin. Palveluiden integraatio, eli se, että koko hoitoketju perusterveydenhuollosta ja sosiaalihuollosta erikoissairaanhoitoon on saman järjestäjän vastuulla on keskeisin keino, jolla palveluiden toimivuutta ja tehokkuutta voidaan lisätä. Hallitus on saanut valmiiksi esitysluonnoksensa sote-uudistukseksi ja se on parhaillaan lausuntokierroksella.
3. Rakenteellisia muutoksia euroalueella
Suomi on vientiriippuvainen maa, ja Suomen taloudellinen menestys riippuu siksi Suomen keskeisten kaupankäynnin kohdemaiden menestyksestä. Elvytystoimenpiteitä tarvitaan tällä hetkellä koko euroalueella. Samalla kaikkien euromaiden velkaantuminen kasvaa nyt nopeasti niiden toimenpiteiden seurauksena, joita tehdään yritysten, terveydenhuollon ja ihmisten tukemiseksi. Akuuttiin elvytystarpeeseen pyritään vastaamaan komission esittämän elpymisvälineen kautta, mutta se ei ratkaise euroalueen velkatasoihin liittyvää ongelmaa. Siksi on keskeistä, että euroalueen sisällä aloitetaan neuvottelut rakenteellisista ratkaisuista maiden ylivelkaantumiseen liittyen.
Tehokkaita ratkaisuja Euroopalle olisivat esimerkiksi EKP:n suora rahoitus jäsenmaille ja velkojen yhteinen leikkaaminen tasapuolisesti kaikilta mailta. Nämä toimet olisivat koronaepidemian kaltaisen odottamattoman kriisin kohdalla erittäin perusteltuja. Asiantuntijat ovat muun muassa ehdottaneet, että koronakriisin johdosta kaikkien euromaiden EKP:n veloista osa muutettaisiin nollakorkoisiksi ikuisuuslainoiksi. Näitä velkoja ei maksettaisi takaisin, eikä niistä maksettaisi korkoa, joten velat käytännössä mitätöitäisiin. STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainá on taas ehdottanut EKP:n taseessa olevien velkojen suorempaa alaskirjausta eli mitätöintiä. Eräs järkevä ratkaisu kriisin hoitoon voisi olla myös EKP:n suora valtionrahoitus. Sen toteuttamiseksi professorit Vesa Vihriälä ja Päivi Leino-Sandberg ovat ehdottaneet perussopimuksen muuttamista EKP:n valtionrahoituksen mahdollistamiseksi.
4. Panostuksia koulutus- ja osaamistason nostoon
Yksi Suomen keskeisistä rakenteellisista ongelmista työmarkkinoilla on osaamiseen liittyvä kohtaanto-ongelma. Ennen koronakriisiä Suomessa oli ennätysmäärä avoimia työpaikkoja samaan aikaan kun työttömyys pysytteli muita Pohjoismaita korkeammalla tasolla. Tämä rakenteellinen ongelma odottaa meitä edelleen, kun akuutein kriisivaihe on ohi, ja se tulee ainoastaan pahenemaan tulevien vuosien aikana. Osaamisvaatimukset kasvavat alalla kuin alalla, ja Opetushallituksen ennakointitietojen mukaan jopa 80% uusista syntyvistä työpaikoista vaatii korkeakoulutasoista osaamista. Samaan aikaan suomalaisten koulutason nousu on huolestuttavasti pysähtynyt. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 40% ja edelleen noin 15% jokaisesta ikäluokasta jää vaille toisen asteen tutkintoa. Oppivelvollisuuden laajentaminen on keskeinen rakenteellinen uudistus, jolla nostetaan koulutustasoa ja turvataan kaikkien suomalaisten nuorten mahdollisuus suorittaa toisen asteen tutkinto. Tämän lisäksi tarvitaan myös kunnianhimoinen jatkuvan oppimisen uudistus, jolla turvataan työikäisten suomalaisten mahdollisuuksia päivittää omaa osaamistaan.
5. Aidosti vaikuttavia työllisyystoimia
Suomen suurin ongelma on liian suureksi kasvanut rakenteellinen työttömyys. Toimenpiteitä tarvitaan erityisesti vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen tukemiseksi. Työllistymisen tukitoimia tarvitsisivat erityisesti esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset sekä maahanmuuttajataustaiset naiset. Siksi isot panostukset niin palkkatukeen kuin työttömien henkilökohtaisiin palveluihin ja ohjaukseen ovat keskeisiä. Tämän lisäksi on myös monia muutoksia, joita on mahdollista tehdä työikäisten suomalaisten työnteon kannustimien lisäämiseksi. Muun muassa 500 euron työttömyysturvan suoja-osan vakinaistaminen, ulosoton suoja-osan korotus ja varhaiskasvatusmaksujen alentaminen ovat kaikki työnteon kannustimia ja ihmisten asemaa parantavia uudistuksia.
6. Maahanmuuton edistämistä ja parempia kotoutumispalveluita
Me emme pysty vastaamaan osaamistarpeeseen emmekä väestön ikääntymiseen, ellei Suomi jatkossakin ole maa, johon halutaan muuttaa niin työn, opiskelun, rakkauden kuin muidenkin syiden takia. Tarvitsemme maahanmuuttoa, mutta tarvitsemme myös palveluita, joilla tuetaan tänne muuttaneiden mahdollisuuksia jäädä Suomeen ja oppia kieltä.
7. Vastauksia ikääntymiseen ja syntyvyyteen
Suomessa on viime vuosina puhuttu mantraksi asti syntyvyyden laskusta ja väestön vanhenemisesta. Silti vastaukset väestörakenteen muutokseen ovat jääneet ohuiksi ennen nykyistä hallitusta. Väestörakenteen muutos on haaste, johon on vastattava päättäväisillä toimilla, joilla parannetaan perheiden asemaa ja varmistetaan, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus hankkia elämässä ja työssä tarvittavat taidot. Hallitus on parantamassa Suomen perhevapaajärjestelmää, jotta perheille voidaan taata riittävä tuki. Perhevapaiden kestoa ollaan pidentämässä nykyisestä 312 arkipäivästä, eli noin 12,7 kuukaudesta 14 kuukauteen. Samalla mahdollistetaan vapaiden nykyistä tasa-arvoisempi jako perheiden kesken. Vanhempainrahojen lisäksi tarvitaan myös muita tekoja perheiden aseman parantamiseksi.
Olemme lisäksi jo laajentaneet tällä hallituskaudella maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluja ja oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydessä toisen asteen opinnoista tehdään maksuttomia. Myös lasten maksuttomia harrastusmahdollisuuksia luova Suomen malli on keskeinen panostus lasten ja perheiden asemaan.
Perheiden aseman parantamiseksi ja lasten tasa-arvon lisäämiseksi varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen on tärkeä tavoite. Yksi askel tässä on varhaiskasvatuksen laadun parantaminen. Hallitus panostaa tähän muun muassa Oikeus oppia-hankkeella, jolla luodaan tasa-arvoisia edellytyksiä oppimispoluille, edistetään oppimisen tukea ja luomme oppimiselle joustavamman alun.
Edellämainittujen ratkaisujen pohjalta on mahdollista rakentaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa hallitusohjelman mukaisesti. Mikäli käperrymme sen sijaan talouspoliittista vastuun välttelyä edustavaan velkapelkoon ja tuijotamme velkaantumisastetta toimivan yhteiskunnan rakentamisen sijaan, on riskinä, että menetämme kriisin tarjoaman etsikkoajan kestäville rakenteelliselle ja tarpeellisille muutoksille, jotka tehdään ihmisten hyvinvointi ja luonto, eikä pankit ja talousjärjestelmä edellä.
Li Andersson
Opetusministeri,
vasemmistoliiton puheenjohtaja
Blogia päivitetty 23.6. klo 16:08. Tekstiin täsmennetty, että velkojen mitätöinnillä viitataan EKP:n taseessa oleviin velkoihin.