Kun kaikki vaalikoneet ovat kohta auenneet voidaan jo todeta, että kulttuuria ja taidetta koskevat kysymykset loistavat taas poissaolollaan. Se on ihmeellistä ottaen huomioon koronapandemian rajut seuraukset alalle. Se on myös vaarallista, kun huomioidaan kuinka monet puolueet ajavat eduskuntavaaleissa rajuja leikkauksia julkisiin menoihin. Leikkauksia, jotka suomalaisen kulttuurikentän kannalta olisivat tuhoisia. Viime aikoina käyty keskustelu koulujen segregaatiosta ja painotetuista luokista on myös antanut aihetta pohtia taidekasvatuksen tilaa ja tulevaisuutta. Siksi ajattelin avata vasemmistoliiton keskeisiä taide- ja kulttuuripoliittisia tavoitteita ensi kaudelle.
1. Kulttuurin osuus budjetista yhteen prosenttiin
Tämä kulttuuri- ja taidealan yhteinen vaalitavoite on ajankohtaisempi kuin koskaan. Kuluneen hallituskauden aikana olemme lisänneet kulttuurin budjettirahoitusta merkittävästi ja kompensoineet Veikkauksen tuloutuksen laskunkulttuurialalle täysimääräisesti. Kulttuurin budjettirahoituksen nostoa pitää jatkaa ensi kaudella, nostamalla se yhteen prosenttiin valtion budjetista. Se tarkoittaisi noin 120 miljoonaa euroa lisää nykytilanteeseen verrattuna vuoteen 2027 mennessä. Tähän ei sisälly taiteen perusopetus, joka on siirretty kulttuurin budjettimomentille vuonna 2021, mutta jonka tasoa tulee yhtä lailla myös nostaa. Mutta mihin kaikkeen rahoitusta sitten tulisi kohdistaa?
2. Taiteen perusopetusta useamman saataville tasa-arvorahalla
Keskustelussa painotetusta luokista ei ole juurikaan käsitelty taustasyitä sille, ettei lapsia valikoidu tasa-arvoisesti painotetun opetuksen piiriin. Osasyy kehitykselle on siinä, että myös mahdollisuudet osallistua taiteen perusopetukseen vaihtelevat. Siksi on tärkeintä todeta lähtökohta: tarvitsemme enemmän taidekasvatusta, emme vähemmän. Myös taiteen perusopetuksen osalta pitää pyrkiä löytämään uusia keinoja saada yhä useampi lapsi mukaan, yhä moninaisemmista taustoista.
Taiteen perusopetuksella on erittäin tärkeä asema suomalaisessa taidekasvatuksessa. Järjestelmä kärsii kuitenkin rahoitusvajeesta, jota järjestäjät paikkaavat osallistujilta kerättävillä maksuilla., Kaikilla perheillä ei näihin maksuihin kuitenkaan ole varaa. Selvitysten perusteella taiteen harrastaminen keskittyy perheisiin, joissa koulutuksen, taiteen ja kulttuurin arvostus ovat osa perheiden arvoja ja arkea sekä asuinalueille, jotka ovat sosioekonomisesti vahvoja. Tasa-arvoa on pyritty edistämään esimerkiksi vapaaoppilaspaikoilla, joita voi saada sosiaalisin perustein. Tämä ei kuitenkaan ole ollut riittävä keino varmistaa myös sosioekonomisesti heikoimmista taustoista tulevien lasten mahdollisuuksia osallistua. Opetushallituksen tietojen mukaan yli puolella taiteen perusopetuksen järjestäjillä ei ole mahdollisuutta maksuttomaan opiskeluun lainkaan. Maksuhuojennuksia on yhteensä vähän yli kuudella tuhannella oppilaalla 128 000 oppilaan kokonaismäärästä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on, että ensi hallituskaudella toteutetaan taiteen perusopetuksen kokonaisuudistus, jonka yhteydessä uudistetaan niin rahoitus kuin lainsäädäntö. Silloin rahoituksen kokonaistasoa on välttämätöntä nostaa, ja samalla löytää uusia keinoja lisätä yhä useamman lapsen ja nuoren mahdollisuuksia harrastaa. Koulumaailmasta tuttua tasa-arvorahaa eli tarveperustaista rahoitusta olisi esimerkiksi syytä kokeilla myös taiteen perusopetukseen. Kunnille ja järjestäjille voisi esim. myöntää erillinen valtionavustus taiteen perusopetuksen laajentamiseksi sellaisilla alueilla, jotka myös saavat koulujen tasa-arvorahoitusta sosioekonomisten kriteereiden mukaan.
Tätä tasa-arvorahaa voisi käyttää näillä alueilla toteutettavaan taiteen perusopetukseen ja maksuhuojennuksiin tai vapaaoppilaspaikkoihin. Lasten ja nuorten taidekasvatukseen ja sen saavutettavuuteen panostaminen on tärkeä investointi myös suomalaisen taide-elämän tulevaisuuteen.
3. Taiteellista työtä tekevien toimeentuloa ja ansaintamalleja on kehitettävä uusilla kokeiluilla
Yksi vasemmistoliiton saavutuksista kuluneen kauden aikana on ollut se, että tekijänoikeuskorvaukset eivät enää vaikuta sovitellun työttömyysturvan tasoon. Tämä on yksi askel kohti taiteellisen työn parempaa huomioimista sosiaaliturvajärjestelmässä. Tätä työtä pitää jatkaa ensi kaudella, muun muassa erilaisten tulojen yhteensovittamisen helpottamiseksi sosiaaliturvassa. Myös pää- ja sivutoimisen yrittäjyyden määrittelemistä on muutettava niin, että se perustuu ihmisen omaan ilmoitukseen.
Tämän lisäksi pitää lisätä niin apurahojen kuin taiteilijaeläkkeiden määrää ja tasoa. Vasemmistoliitto on myös valmis selvittämään mahdollisuuksia muuttaa kotitalousvähennystä niin, että sen piiriin voisi ottaa taidehankintoja.
Näiden toimien lisäksi haluamme ensi hallituskaudella toteuttaa kokeilun uusista ansaintamalleista. Ruotsissa ja Norjassa on esimerkiksi toteutettu taitelija-alliansseja, joissa freelancertyötä tekeville ammattilaisille luodaan työsuhde alan yhtiöön, joka takaa työn jatkuvuuden ja jatkuvan ammattimaisen työskentelyn. Selvityshenkilö ehdotti vuonna 2019 että Suomessa voitaisiin toteuttaa kolmivuotinen allianssikokeilu, jossa olisivat mukana näyttelijät, tanssijat ja muusikot. Vastaava idea on esitetty taiteilijapalkasta, jossa taiteilijoiden toimeentulo järjestetään palkkana apurahan sijasta. Tämä turvaisi mahdollisuudet esimerkiksi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja työterveyspalveluiden piiriin pääsyn.
4. Luovat alat elinkeinoksi muiden elinkeinojen rinnalle
Suomalaisen yhteiskunnan on tunnistettava ja tunnustettava mitä oppeja saimme koronapandemiasta. Sen pohjalta meidän pitää ryhtyä konkreettisiin toimiin ja varmistaa, että luovat alat tunnustetaan elinkeinoksi muiden rinnalla. Tartuntatautilakia on uudistettava jotta lain ongelmat eivät voi enää toistua. On luotava oma erillinen ministerityöryhmä luoville aloille ja kulttuuripolitiikalle, jonka kautta rakennetaan erillinen vienninedistämisohjelma luoville aloille sekä perataan kaikki Työ- ja elinkeinoministeriön tukimuodot, vienninedistämisrakenteet sekä lainsäädäntö sen varmistamiseksi, että luovien alojen ominaispiirteet, tarpeet ja asema on riittävästi huomioitu. Tässä piilee valtava mahdollisuus Suomelle.
Li Andersson
Vasemmistoliiton puheenjohtaja