Hallitusohjelmaan on kirjattu lapsiperhemyönteisen politiikan edistäminen sekä lapsi- ja perhevaikutusten arviointi päätöksenteossa, mutta hallituksen talous- ja sosiaalipolitiikka on Anderssonin mukaan ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa.
– Hallitus valmistelee nyt ylikireällä aikataululla esimerkiksi työttömyysturvaa heikentäviä päätöksiä, jotka ministeriön vaikutusarvioiden mukaan pudottaisivat lähes 3700 lasta köyhyyteen. Tämä on vain yksi esimerkki hallituksen köyhyyttä syventävistä päätöksistä, jotka vaikuttavat väistämättä myös lapsiin, Andersson sanoo.
On arvioitu, että pelkästään yleisen asumistuen ja työttömyysturvan muutokset voivat leikata yksittäiseltä lapsiperheeltä satoja euroja kuukaudessa.
Andersson korostaa, että hallitus on tekemässä lukuisia päätöksiä, joiden yhteisvaikutukset syventävät sekä lapsiperheköyhyyttä että köyhyyttä laajemminkin suomalaisessa yhteiskunnassa.
– On arvioitu, että pelkästään yleisen asumistuen ja työttömyysturvan muutokset voivat leikata yksittäiseltä lapsiperheeltä satoja euroja kuukaudessa. Näillä perheillä on ollut tiukkaa jo pitkään. Nyt juhlapuheissa ihmisistä huolehtiva, mutta päätöstensä yhteisvaikutuksia ymmärtämätön hallitus on pudottamassa heidät köyhyyteen, Andersson sanoo.
Kirjallisessa kysymyksessä tuodaan myös esille, että esimerkiksi kaikille lapsiperheille suunnatut lapsilisän parannukset eivät auta kaikista köyhimpiä lapsiperheitä, koska korotukset leikkaavat vastaavasti näiden perheiden toimeentulotukea. Näin hallitus jatkaa köyhiltä ottavaa ja rikkaille antavaa poliittista linjaansa.
Andersson kysyy muun muassa, että kuinka moni suomalainen ja erityisesti lapsi putoaa köyhyysrajan alapuolelle Orpon hallituksen päätösten seurauksena. Hän kysyy myös, onko hallitus valmis perumaan leikkaukset, jos ja kun vaikutusarviot osoittavat, että ne lisäävät lapsiperheköyhyyttä.
Alla kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:
Kirjallinen kysymys
hallituksen talouspolitiikan vaikutuksista lapsiperheköyhyyteen
Eduskunnan puhemiehelle
Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan ”hallitus edistää lapsiperhemyönteistä politiikkaa kaikilla tasoilla ja kiinnittää huomiota lapsi- ja perhevaikutusten arviointiin päätöksenteossa”. Edelleen hallitusohjelmassa väitetään, että ”heikoimmista pidetään huolta”.
Näyttää kuitenkin siltä, että hallitus on laiminlyömässä talouspolitiikkansa lapsi- ja perhevaikutusten arvioimisen ja valmistelee ylikireällä aikataululla päätöksiä, jotka lisäävät merkittävästi köyhyyttä Suomessa ja heikentävät merkittävällä tavalla monien lapsiperheiden toimeentuloa.
Parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja työttömyysturvalain muutoksista hyvän lainsäädäntötavan ja säädösvalmistelun kuulemisoppaan vastaisesti alle kahden viikon lausuntoajalla ilman asianmukaista perustetta. Hallituksen esitysluonnoksen vaikutusarvioiden mukaan 3 679 lasta on putoamassa pelkästään kyseisten esityksien myötä köyhyyteen. Koska hallitus on viemässä lukuisia sosiaaliturvaleikkauksia ja pienituloisten elinkustannuksia nostavia toimia eri vaiheissa eduskuntaan, uhkaa esityksien kokonaisvaikutus lapsiperheköyhyyteen ja köyhyyteen yleisesti jäädä pimentoon.
On arvioitu, että pelkästään yleiseen asumistukeen ja työttömyysturvaan kaavaillut muutokset voivat leikata yksittäisen lapsiperheen toimeentuloa jopa sadoilla euroilla kuukaudessa. On ilmeistä, että hallitusohjelmaan sisältyvät mittakaavaltaan pienet ja laajoille massoille suuntautuvat lapsilisämuutokset eivät riitä kompensoimaan näitä leikkauksia pienituloisille lapsiperheille. Mahdolliset lapsilisäkorotukset myös leikkaantuvat pienituloisimpien perheiden saamasta toimeentulotuesta kokonaisuudessaan pois, jolloin ne hyödyttävät kyllä rikkaita, mutta eivät köyhiä.
Hallituksen talouspolitiikka on räikeästi rikkaita suosivaa, kun myös kaikkein suurimmat veronalennukset jaetaan noin 14 000 euroa kuukaudessa tai enemmän ansaitseville. Hallituksen valitsema veropolitiikka ei tue lainkaan julkisen talouden tasapainottamista eikä velkaantumisen vähentämistä, vaan vastuu tästä on sysätty köyhimmille suomalaisille ja pienituloisille lapsiperheille.
Vielä ennen eduskuntavaaleja nykyinen valtiovarainministeri Riikka Purra totesi, että ”kokoomus haluaa leikata pienituloisten etuisuuksia, se ei meille käy”. Nyt hallitus kuitenkin valmistelee leikkauksia lukuisiin eri pienituloisten etuuksiin, joiden yhteisvaikutukset uhkaavat kasvaa esimerkiksi monien yksinhuoltajaperheiden kohdalla kestämättömiksi. On esimerkiksi laskettu, että soviteltua päivärahaa saava Helsingissä asuva yksinhuoltaja voi menettää hallituksen työttömyysturvaan ja yleiseen asumistukeen kohdistuvien leikkauksien myötä jopa 611 euroa kuukausituloistaan. Yksittäisten hallituksen esityksien vaikutusarvioinnin ohella onkin keskeistä ymmärtää päätöksien yhteisvaikutus ja niiden kasautuminen samoille kotitalouksille. Tämä edellyttää hallitukselta kokonaisarviota sen talouspolitiikan vaikutuksista.
Hallitusohjelman lupauksen mukaisesti hallituksen tulee kiinnittää huomiota lapsi- ja perhevaikutusten arviointiin päätöksenteossa. Näin ollen valtiovarainministerin ja hallituksen tulisi kertoa avoimesti, kuinka paljon hallituksen talouspolitiikan arvioidaan kokonaisuudessaan lisäävän lapsiperheköyhyyttä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Kuinka moni suomalainen tulee putoamaan Orpon hallituksen päätöksien seurauksena köyhyysrajan alapuolelle ja kuinka suuri osa heistä on lapsia,
kuinka paljon hallituksen talous- ja sosiaalipoliittiset päätökset tulevat lisäämään lapsiperheköyhyyttä sekä köyhyyttä yleisesti ja
mitkä ovat hallituksen talouspolitiikan tulonjakovaikutukset?
Jos ja kun vaikutusarviot osoittavat, että lapsiperheköyhyys syvenee, onko hallitus valmis perumaan suunnitellut leikkaukset?