Kuluneen kauden aikana EU:ssa on saatu aikaiseksi esimerkiksi yritysvastuu- ja vähimmäispalkkadirektiivi, jotka velvoittavat suuryrityksiä puuttumaan lapsityövoiman käyttöön ja pakkotyöhön sekä hallitusta huolehtimaan työehtoopimusten riittävästä kattavuudesta. Myös alustatalouden työntekijöiden asemaa on parannettu omalla direktiivillä.
– Kesäkuun europarlamenttivaaleissa äänestetään myös reilumman työelämän ja työntekijöiden aseman vahvistamisen puolesta. Meillä ei ole varaa siihen, että tämä työ pysähtyy oikeiston nousun vuoksi, Andersson totesi.
Andersson vaati EU-tason toimia, joilla turvataan jokaisen työntekijän oikeus kollektiiviseen neuvotteluun ja lakkoiluun. Hän vaati joukkokanneoikeuden säätämistä, jotta kaikilla EU:n ammattiliitoilla olisi mahdollisuus puolustaa heikommassa asemassa olevien työntekijöiden asemaa.
Oikeistohallituksen ajamat heikennykset lisäävät suomalaisen työelämän eriarvoisuutta
– Orpon hallituksen toimien jälkeenkin vahvan neuvotteluaseman omaavat ihmiset kyllä pärjäävät. Mutta ne, joiden työmarkkina-asema on heikko, joutuvat yhä vaikeampaan asemaan. Erot kasvavat niin palkkauksessa kuin muissa työehdoissa. Työntekijöitä pakotetaan yhä vahvemmin kilpailemaan toinen toisiaan vastaan sen sijaan, että kaikkien työsuhdeturvasta ja palkkakehityksestä pidettäisiin yhdessä huolta. Kun yhteinen voima heikkenee, näkyy se pitkällä aikavälillä kaikkien arjessa, Andersson kuvasi.
Hän kumosi hallituksen väitteet ammattiyhdistysliikkeen valta-asemien puolustamisesta tai muutosvastarinnasta työmarkkinapolitiikassa. Kyse on paljon perustavanlaatuisemmista asioista – kyse on siitä, minkälainen yhteiskunta Suomi on.
– Neuvottelujärjestelmästä irtautumisen syy on yksinkertainen ja lyhytnäköinen. Eri näkemysten, tarpeiden ja tavoitteiden yhteensovittamisessa ei nähdä arvoa jos on mahdollisuus jyrätä läpi oma oikeistolainen kanta, Andersson sanoi.
– Me näytämme kesäkuussa sekä Euroopalle että Orpolle ja Purralle, kuinka vahva tuki työntekijöiden oikeuksia huomioivalle, ihmisoikeuksia kunnioittavalle ja vahvalle ympäristö- ja ilmastopolitiikalle tässä maassa on!
Anderssonin puhe on luettavissa kokonaisuudessaan vasemmistoliiton verkkosivuilla.
Lisätietoja
Li Andersson
li.andersson@eduskunta.fi
+358 40 508 8697
Li Anderssonin vappupuhe kokonaisuudessaan:
Hyvät ystävät ja toverit!
Tänä vuonna vietämme vappua tilanteessa, jossa Suomessa on ollut historiallisen kovia ja pitkiä lakkoja oikeistohallituksen lakiteitse ajamia työelämäheikennyksiä vastaan.
Tänä vuonna vietämme vappua tilanteessa, jossa oikeistohallituksen talouspäätösten seurauksena 10 000 euroa kuussa tienaava saa verokevennyksinä yli 1000 euroa lisää vuodessa, samalla kun osa-aikatyötä tekevältä yksinhuoltajalta leikataan yli 700 euro per kuukausi.
Tänä vuonna vietämme vappua tilanteessa, jossa koko suomalaisen rauhantyön valtionrahoitus on kertaheitolla lopetettu, poliittisista syistä.
Tänä vuonna vietämme vappua tilanteessa, jossa hallitus aikoo rajata suomalaisten nuorten oikeutta maksuttomaan koulutukseen säästääkseen summan, joka on vain puolet siitä, mitä hallitus käyttää oluen verotuksen laskemiseen.
Tänä vuonna vietämme vappua tilanteessa, jossa Suomen eduskunta vain muutamien päivien päästä tulee äänestämään Suomeen pohjoismaiden tiukimman lainsäädännön niin poliittisten lakkojen kuin tukilakkojen osalta.
Hyvät ystävät,
Me elämme Suomen sodanjälkeisen historian oikeistolaisimman hallituksen aikaa. Tämä näkyy paitsi hallituksen politiikassa myös laajemmin yhteiskunnallisessa ilmapiirissä. Leikkauspäätöksiä perustellaan valtiontalouden tasapainottamisella mutta tarkempi tarkastelu siitä, mihin leikkaukset kohdennetaan, paljastavat päätösten perimmäiset ideologiset tarkoitukset.
Riikka Purra on aikoinaan kertonut, että hänen mielestään valtion pitää keskittyä vain turvallisuuden takaamiseen. Ja näin Suomessa on käynnissä aivan poikkeuksellinen hyvinvointivaltion alasajo.
Samalla kun yritystukien maksatukset jatkuvat entiseen tahtiin, ennakoidaan tuhansien virkamiesten irtisanomisia julkisesta hallinnosta. Turkistarhoille maksetaan kymmenien miljoonien eurojen tuet samalla kun kulttuurin rahoituksesta on katoamassa yli sata miljoonaa ja kirjojen veroja korotetaan. Julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ajetaan rahanpulan vuoksi alas ympäri maata, samalla kun yksityisille terveysfirmoille ollaan hallituskauden aikana lapioimassa puoli miljardia lisää rahaa.
Samaan aikaan kun leikkaukset rokottavat pienituloisia historiallisen kovaa, hyvin toimeentulevat ja pääomatuloilla elävät suomalaiset saavat nauttia uusista hulppeista verohuojennuksista. Työttömät, sairaat, pienipalkkaiset, pienituloiset lapsiperheet, eläkeläiset sekä pien- ja yksinyrittäjät saavat sen sijaan korotettuja veroja ja rajusti heikennettyjä etuuksia. Kansalaisuuden saantia aiotaan vaikeuttaa, ja joiltakin maahan muuttaneilta aiotaan kokonaan viedä oikeus tehdä työtä.
Nämä päätökset eivät ole vain numeroita tilastoissa ja euroja. Ne muuttavat yhteiskuntaamme ja ihmisten elämää paljon syvemmältä.
Ne muuttavat ihmisten tunteita ja ajatuksia. Ne muuttavat ihmisten suhtautumista toisiinsa, ihmisten uskoa omiin mahdollisuuksiinsa sekä ihmisten odotuksia yhteiskuntamme suunnasta.
Köyhyys ja taloudellinen niukkuus ei ole vain euroja. Se on arkea, jossa ihminen koko ajan kantaa mukanaan jatkuvaa huolta. Se on päänsärkyä, puristusta rinnassa, vatsakipuja. Se on huomion kääntymistä yhteisistä asioista ja maailmasta omaan itseen, kun on pakko keskittää kaikki voimavarat omaan ja perheen pärjäämiseen. Se on taulukoita ja listoja jokaisesta asiasta, mihin rahojen pitää tässä kuussa riittää. Stressiä siitä, että sattuu jotain ennakoimatonta, joka kaataa oman ja perheen talouden.
Siksi hyvinvointipalveluiden alasajossa ei ole kyse vain euroista, jotka katoavat budjeteista. Se tarkoittaa myös yhteiskunnallisen luottamuksen katoamista. Se on pelkoa siitä, että onnettomuuteen joutuminen tai sairastuminen kaataa oman talouden. Se on huolta siitä, pidetäänkö omasta vanhemmasta oikeasti huolta, kun sulkee palvelutalon oven taakseen ja palaa omaan kotiinsa. Se on epävarmuutta siitä, saako oikeasti apua juuri silloin kun sitä tarvitsee.
Koulutuksesta leikkaaminen ei ole vain alati paisuvia lainoja, joita ihmiset joutuvat ottamaan kun opintotukea leikataan, koulutuksen maksuttomuutta rajataan ja aikuiskoulutustuki lakkautetaan. Hallituksen leikkaukset ovat myös menetettyjä mahdollisuuksia oppia ja kehittyä. Leikkaukset ovat myös kasvavia paineita ja tunne siitä, että uusien valintojen tekeminen elämässä muuttuu vaikeammaksi. Pelko siitä, että yksi valinta määrittää koko loppuelämän, eikä uusiin välttämättä ole varaa.
Hyvät ystävät ja toverit,
Työmarkkinapolitiikassa ei ole kyse ammattiyhdistysliikkeen valta-asemista tai muutosvastarinnasta, kuten hallituksen suunnalta väitetään. Kyse on paljon perinpohjaisemmista asioista. Kyse on siitä, minkälainen yhteiskunta Suomi on.
Työehtojen ja ay-liikkeen aseman heikennykset tulevat lisäämään eriarvoisuutta suomalaisessa työelämässä. Vahvan neuvotteluaseman omaavat ihmiset kyllä pärjäävät jatkossakin. Mutta ne, joiden työmarkkina-asema on heikko, joutuvat yhä vaikeampaan asemaan. Erot kasvavat niin palkkauksessa kuin muissa työehdoissa. Työntekijöitä pakotetaan yhä vahvemmin kilpailemaan toinen toisiaan vastaan, sen sijaan, että kaikkien työsuhdeturvasta ja palkkakehityksestä pidettäisiin yhdessä huolta. Kun yhteinen voima heikkenee, näkyy se pitkällä aikavälillä kaikkien arjessa.
Miksi neuvottelujärjestelmästä sitten on irtauduttu? Syy on yksinkertainen ja lyhytnäköinen. Sille ei enää anneta arvoa. Eri näkemysten, tarpeiden ja tavoitteiden yhteensovittamisessa ei nähdä arvoa jos on mahdollisuus jyrätä läpi oma oikeistolainen kanta.
Hyvät ystävät ja toverit,
Suomalaisen politiikan suunnan muutos on välttämätön. Ja se tulee tapahtumaan.
Me olemme täällä tänään sen muutoksen takia, tekemässä sitä, yhdessä.
Me tulemme taistelemaan toisen asteen maksuttomuuden turvaamisen puolesta kaikissa kunnissa, jos hallitus vie läpi tämän järjettömyyden. Me tulemme palauttamaan jonkinlaisen aikuiskoulutustuen kun me pääsemme valtaan, jos hallitus vie läpi tämän järjettömyyden. Me puolustamme jatkossakin koulutuksen maksuttomuutta ja rahoitusta, sekä kaikenikäisten suomalaisten oikeutta oppia, koska me tiedämme että siinä on kyse yhteiskunnan perimmäisistä arvoista. Mahdollisuuksista. Uskosta tulevaan. Paremman toivosta.
Me emme tule luopumaan tavoittelemasta laadukkaita julkisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Me ohjaisimme 500 miljoonan lisäpanostuksen hyvinvointialueille, ja samalla säilyttäisimme kahden viikon hoitotakuunn ja vanhustenhuollon hoitajamitoituksen. Me tiedämme, että tässä on kyse luottamuksesta: varmuudesta siinä, että saa apua kun tarvitsee. Ettei ketään jätetä heitteille.
Me tulemme korjaamaan hallituksen köyhyyttä lisääviä leikkauksia palauttamalla tukea pienituloisille lapsiperheille, opiskelijoille ja työttömille, kun pääsemme valtaan. Koska me tiedämme, että kyse on ihmisten hyvinvoinnista. Me tiedämme, että hyvinvointivaltiota tarvitaan enemmän kuin koskaan.
Ja hyvät ystävät, jos työnantajat ja hallitus jatkavat suomalaisen työmarkkinamallin purkamista, niin me olemme valmiita vastatoimiin. Me tulemme tekemään töitä ammattiliittojen jäsenmäärän kasvun puolesta. Me olemme valmiita kampanjoimaan vaaleissa riittävän suuren lakisääteisen minimipalkan puolesta. Me olemme valmiita ottamaan käyttöön ammattiyhdistysliikkeen joukkokanneoikeuden ensi vaalikaudella, jos hallitus ajaa paikallisen sopimisen lakiuudistuksen läpi.
Ja me olemme valmiita puolustamaan kulttuurin ja taiteen asemaa. Miksi? Koska me tiedämme sen valtavan merkityksen.
Viime viikolla luin uutisen satavuotiaiksi eläneistä suomalaisista. Toimittaja halusi tietää, millä tavalla sotaa ja niukkuutta kokeneet olivat selvinneet ja eläneet niin pitkän elämän.
Mistä he kertoivat? No musiikista ja läheisyydestä! Siitä, kuinka tärkeää on nukkua hyvin, ja että kun herää, pitää olla merkityksellistä tehtävää. He kertovat lämmön, rakkauden ja ruuan merkityksestä. He puhuvat kiitollisuudesta, valoisuudesta, kyvystä iloon, suhteellisuudentajusta ja suvaitsevaisuudesta. Lujasta uskosta tulevaisuuteen. Että vaikeuksista päästään yli, kun saa tehdä työtä, iloita, tanssia ja rakastella.
Sen puolesta me olemme valmiita marssimaan jokainen vappu.
Työn, ilon, tanssin ja rakastelunkin puolesta.
Mutta hyvät ystävät ja toverit,
Meidän ei tarvitse odottaa poliittista suunnanmuutosta seuraaviin vuosiin. Vähän yli kuukauden päästä käydään eurovaalit. Se on meille ensimmäinen tilaisuus näyttää Orpolle ja Purralle, että me emme halua vain vahvoista välittävää Suomea. Me haluamme solidaarisuuteen, tasa-arvoon ja kestävän kehitykseen uskovan Suomen ja Euroopan.
Eurovaalit ovat elintärkeät myös siksi, että niissä on kaikki pelissä. Jos laita- ja äärioikeisto nousee ja perinteinen oikeisto päättää tehdä yhteistyötä sen kanssa, on koko Euroopan mittakaavassa edessä se, mitä me nyt näemme ja koemme täällä Suomessa. Silloin koko Eurooppa syöksyy suomalaisen oikeistolaisen synkkyyden tielle.
Siksi me käymme äänestämään kunnianhimoisen ilmasto- ja ympäristöpolitiikan puolesta. Koska me tiedämme, että maailmalla ei enää ole viittä vuotta hukattavaksi. Sellaista aikaa ei yksinkertaisesti enää ole. Me äänestämme kunnianhimoisen ilmasto- ja ympäristöpolitiikan puolesta, koska emme halua elää tulevien sukupolvien kustannuksella. Me emme halua hukuttaa tätä maapalloa muoviroskaan, pikamuotiin, kertakäyttökulttuuriin ja jätteeseen. Me haluamme mahdollisuuksia liikkua, matkustaa, olla ja elää tavalla joka ei riko kaikkia niitä ekosysteemejä, jotka pitävät meidät elossa ja kuuluvat kauniiseen luontoomme.
Kesäkuussa käymme myös äänestämään ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen takia. Aikana, jolloin omassa maassamme valtaa pitävät hyökkäävät laillisuusvalvojia kohtaan, jolloin perustuslain ja kansainvälisen oikeuden vastaisia lakeja ollaan valmiita viemään eteenpäin, sellaisena aikana me tarvitsemme rohkeita ääniä yhdenvertaisuuden, moniäänisen demokratian ja vähemmistöjen oikeuksien puolesta.
Ja ennen kaikkea: kesäkuussa me äänestämme myös reilumman työelämän ja työntekijöiden aseman vahvistamisen puolesta. Kuluneen kauden aikana EU:ssa on saatu aikaiseksi esimerkiksi yritysvastuudirektiivi, jolla velvoitetaan suuryrityksiä puuttumaan lapsityövoiman käyttöön ja pakkotyöhön. EU:ssa on myös luotu vähimmäispalkkojen nostoon tähtäävä vähimmäispalkkadirektiivi sekä direktivi, jolla parannetaan alustatalouden työntekijöiden asemaa. Meillä ei ole varaa siihen, että tämä työ pysähtyy oikeiston nousun vuoksi.
Päinvastoin, Orpon oikeistohallituksen hyökkäykset työntekijöiden pelisääntöjä ja työehtoja vastaan osoittaa miksi meidän ääniämme tarvitaan ensi kesäkuun vaaleissa. Tarvitsemme EU-tason toimia, joilla me turvaamme oikeuden neuvotella kollektiivisesti ja oikeuden lakkoilla – jokaiselle työntekijälle EU:ssa! Tarvitsemme EU-tason toimia, jolla turvaamme joukkokanneoikeuden, eli mahdollisuuden ajaa heikossa asemassa olevien työntekijöiden asemaa – kaikille ammattiliitoille EU:ssa!
Me näytämme kesäkuussa sekä Euroopalle että Orpolle ja Purralle juuri kuinka vahva tuki työntekijöiden oikeuksia huomioivalle, ihmisoikeuksia kunnioittavalle ja vahvalle ympäristö- ja ilmastopolitiikalle tässä maassa on!