Li An­ders­son: Va­sem­mis­to­liit­to osal­lis­tuu vain sel­lai­seen hal­li­tuk­seen, jo­ka jat­kaa kou­lu­tuk­sen kun­nian­pa­lau­tus­ta ja säi­lyt­tää kou­lu­tuk­sen mak­sut­to­muu­den

Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeri Li Andersson vaati koulutuksen rahoituksen vahvistamista linjapuheessaan vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokouksessa 21. tammikuuta. Andersson vaati tyhjien vaalilupauksien sijaan toimia eriytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisemiseksi puheessaan. Oppimisen tuen kokonaisuudistus on puolueen koulutuspoliittinen kärkitavoite ensi hallituskaudelle.

Oppimistulokset ovat laskeneet ja eriytyminen kasvanut Suomessa jo yli 20 vuoden ajan. Tästä tiedosta huolimatta koulutuksen resursseja on leikattu jatkuvasti tähän hallituskauteen saakka. 

– Tämä hallitus on toteuttanut koulutuksen kunnianpalautuksen vahvistamalla koulutuksen resursseja kaikilla tasoilla sekä viemällä läpi historiallisen oppivelvollisuusuudistuksen. Tosiasia kuitenkin on, ettei yhdessä kaudessa ehditä korjata vuosikymmenien virheitä. Siksi on tärkeää, että koulutuksen resursseista huolehditaan myös jatkossa, Andersson totesi. 

Andersson nosti esiin huolen koulutuksen eriarvoistumisesta. Perhetausta vaikuttaa oppimistuloksiin yhä voimakkaammin, mikä näkyy erityisesti vieraskielisten oppilaiden heikompina oppimistuloksina. Samalla aiemmat leikkaukset korkeakoulujen rahoituksesta näkyvät esityksinä korkeakoulujen lukukausimaksuista. Maksuttoman koulutuksen säilyttäminen myös ensi vaalikaudella on vasemmistoliitolle kynnyskysymys.

– Tilanteessa, jossa suomalaista koulutusta uhkaa ennen kaikkea eriarvoisuus, meidän ei pitäisi olla keskustelemassa lukukausimaksuista. Eikä siitä, ovatko maahanmuuttajataustaiset lapset syyllisiä heikompiin oppimistuloksiin. Lapset eivät ole vääränlaisia – koulutusjärjestelmä on, jos se ei riittävästi pysty vastaamaan erilaisten oppijoiden tarpeisiin, Andersson sanoi.

200 miljoonaa euroa oppimisen tuen kokonaisuudistukseen

Eriytymiseen ja eriarvoistumiseen puuttuminen vaatii toimia oppimisen perustan turvaamiseen. Andersson esittää yhdeksi merkittäväksi keinoksi varhaiskasvatuksen työvoimapulan ratkaisemisen. Työoloja ja palkkausta tulee parantaa ja koulutusmääriä lisätä.   

Vasemmistoliiton kärkitavoite ensi hallituskaudelle on varmistaa oppimisen tuen kokonaisuudistus. Andersson esittää tähän kohdennettavaksi 200 miljoonaa euroa, jolla muun muassa pienennetään opetusryhmiä, lisätään pienryhmäopetusta ja lisätään erityisopettajien määrää. 

Lisäksi Andersson esittää varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon vahvistamiseen tarkoitetun valtionavustuksen pysyvän osuuden kasvattamista 80 miljoonaan euroon. 

– Me haluamme varmistaa, että jokainen oppilas saa Suomessa ansaitsemansa ja tarvitsemansa tuen. Olemme toteuttaneet koulutuksen kunnianpalautuksen ja tätä työtä me myös haluamme jatkaa, Andersson kiteytti.


Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeri Li Anderssonin linjapuhe vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokouksessa 21.1. kokonaisuudessaan:

 

Hyvät ystävät ja toverit,

Seuraaviin eduskuntavaaleihin on enää reilut kaksi kuukautta aikaa. Tulevien viikkojen ja kuukausien aikana suomalaiset tulevat päättämään siitä, mihin suuntaan he haluavat, että Suomea viedään tulevien vuosien aikana. Monet mediat kirjoittavat sellaiseen sävyyn kuin vaalit olisi jo käyty ja tulokset selvät, mutta hyvät ystävät – ainuttakaan ääntä ei ole vielä annettu!

Demokratiassa äänestäjät päättävät, ja vaalitaistelu on vasta nyt lähdössä käyntiin. Me aiomme tehdä päämäärätietoisen ja vaikuttavan kampanjan eriarvoisuuden vähentämisen ja kunnianhimoisen ilmastopolitiikan puolesta. Suomessa on edelleen vain yksi puolue, jonka politiikassa nämä kaksi tavoitetta yhdistyvät – ja se puolue on vasemmistoliitto. 

Hyvät ystävät, 

Viimeisten viikkojen aikana on puhuttu paljon oppimistuloksista ja koulutustason laskusta. Keskustelu on erittäin tervetullutta ja tärkeää. Samalla on hieman huvittavaa, että oikeisto-oppositio on nyt näin huolissaan suomalaisten oppimistuloksista. Kyseessähän ei valitettavasti ole mikään uusi uutinen. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön juuri julkaisemassa ja laajasti julkisuudessa esitellyssä sivistyskatsauksessa ei esitelty uutta tutkimusta, vaan kerättiin yhteen jo aiemmin tehtyjä tutkimuksia ja tilastotietoja. Ja nämä kaikki kertovat meille samaa kuin aiemminkin: Oppimistulosten lasku ja eriytyminen on ollut Suomessa meneillään yli 20 vuotta. Hallitus toisensa perään on ollut tietoinen asiasta. Ja silti hallitus toisensa perään on leikannut koulutuksesta.

Mutta hyvät ystävät, tämän kierteen me pysäytimme. Tämä hallitus on toteuttanut koulutuksen kunnianpalautuksen vahvistamalla koulutuksen resursseja kaikilla tasoilla sekä viemällä läpi historiallisen oppivelvollisuusuudistuksen.

Tosiasia kuitenkin on, ettei yhdessä kaudessa ehditä korjata vuosikymmenien virheitä. Koulutuspolitiikassa tulokset näkyvät myös aina viiveellä. Siksi onkin tärkeää, että keskustelua suomalaisen koulutuksen tilasta käydään, että koko suomalainen yhteiskunta tiedostaa tilanteen ja sitoutuu huolehtimaan koulutuksen resursseista myös jatkossa. Ymmärrys koulutuksen ja sivistyksen tärkeydestä on ollut suomalaisen yhteiskunnan keskeisin menestyksen tekijä tähän asti, ja meidän pitää huolehtia siitä, että koulutus toimii myös tulevaisuudessa välineenä tasa-arvon lisäämiseksi yhteiskunnassa. 

Mitä Suomessa sitten on tapahtunut? Suurin muutos on oppilaiden perhetaustan yhä voimakkaampi vaikutus oppimistuloksiin. Tämä näkyy heikosti pärjäävien oppilaiden osuuden kasvuna sekä vieraskielisten heikompina oppimistuloksina. Samalla koulutustason nousu on pysähtynyt ja Suomi on kansainvälisissä vertailuissa lipsahtanut maailman kärkikastista samaan kategoriaan Chilen ja Turkin kanssa, mitä tulee korkeakoulututkinnon suorittaneisiin aikuisiin. Suomessa heidän osuutensa on pysynyt käytännössä samana 90-luvulta lähtien, kun muualla maailmassa on laajennettu korkeakoulutusta. Tällä hetkellä 70-luvun loppupuolella syntyneet ovat Suomen koulutetuin sukupolvi. 

Hyvät ystävät,

Samaan aikaan kun eriarvoistuminen uhkaa koko suomalaisen peruskoulun roolia, ovat monet tahot alkaneet liputtaa korkeakoulujen lukukausimaksujen puolesta. Valtiovarainministeriö ja monet ekonomistit ovat esittäneet esimerkiksi toisen ylemmän korkeakoulututkinnon muuttamista maksulliseksi keinona ohjata resursseja pois opiskelijoista, joilla jo on aikaisempi samantasoinen korkeakoulututkinto. Tämä on juuri se kehitys, jota monet ovat pelänneet siitä asti, kun Sipilän hallitus salli lukukausimaksujen käyttöönoton EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Kun korkeakoulujen rahoituksesta ei huolehdita riittävästi, haetaan helppoja ratkaisuja lukukausimaksujen suunnalta.

Esitys lukukausimaksuista on kuitenkin monella tapaa lyhytkatseinen: jos otamme käyttöön lukukausimaksut, kuinka huolehdimme ihmisten mahdollisuudesta opiskella ja pätevöityä työvoimapula-aloille? Jos otamme käyttöön lukukausimaksut, kuinka varmistamme kaikkien mahdollisuuden täydentää osaamistaan tai uudelleenkouluttautua muuttuvassa maailmassa? Ja mikä tärkeintä: jos otamme käyttöön lukukausimaksut, kuinka edistämme koulutuksellista tasa-arvoa ja sitä, että jokainen voi taustastaan riippumatta opiskella?

Tilanteessa, jossa suomalaista koulutusta uhkaa ennen kaikkea eriarvoisuus, meidän ei pitäisi olla keskustelemassa lukukausimaksuista. Eikä meidän pitäisi olla keskustelemassa siitä, ovatko maahanmuuttajalapset syyllisiä heikoimpiin oppimistuloksiin. Lapset eivät ole vääränlaisia – meidän koulutusjärjestelmämme on, jos se ei riittävästi pysty vastaamaan vieraskielisten oppijoiden tarpeisiin.

Hyvät ystävät,

On kohtalonkysymys Suomelle, että koulutuksen kunnianpalautusta jatketaan ensi kaudella. Vasemmistoliitto haluaa jatkaa investointeja koulutukseen ja oppimiseen. Tulemme osallistumaan vain sellaiseen hallitukseen, joka jatkaa koulutuksen kunnianpalautusta, vahvistaa sen rahoitusta ja säilyttää koulutuksen maksuttomuuden. 

Vaalipuheet siitä, että koulutuksesta ei leikata, eivät riitä. Varhaiskasvatuksen työvoimapulaa ei voi ratkaista ilman resursseja. Peruskoulujen oppimisen tuen ongelmia ei voi ratkaista ilman resursseja. Korkeakoulutusta ei voi laajentaa ilman resursseja. 

Tarvitsemme toimia, joilla puututaan eriytymiseen ja eriarvoistumiseen sekä toimia, joilla tuetaan erityisesti vieraskielisiä oppijoita. Näissä tavoitteissa onnistuminen edellyttää, että perusta on kunnossa. Varhaiskasvatuksen työvoimapulan ratkaiseminen on sinänsä yksinkertaista: parannuksia työoloihin ja palkkaukseen samalla kun lisätään alan koulutusmääriä. Ensi hallituskaudella pitää jatkaa työtä työolojen parantamiseksi lainsäädännöllä samalla kun tiivistetään yhteistyötä kuntien kanssa työehtojen parantamiseksi. 

Meidän kärkitavoitteemme ensi hallituskaudelle on varmistaa oppimisen tuen kokonaisuudistus. 200 miljoonalla eurolla me haluamme muun muassa pienentää opetusryhmiä, lisätä pienryhmäopetusta ja kasvattaa erityisopettajien määrää. Me haluamme varmistaa, että jokainen oppilas saa Suomessa ansaitsemansa ja tarvitsemansa tuen. Tämän lisäksi erittäin tarpeellisen eriarvoisuutta vähentävän tasa-arvorahan pysyvää osuutta tulee kasvattaa 80 miljoonaan. Korkeakoulujen aloituspaikkojen kasvattamista tulee myös jatkaa. Kaikkien eduskuntapuolueiden yhdessä sopimasta TKI-rahoituspotista on ohjattava riittävä määrä suoraan yliopistoille perustutkimuksen edellytysten varmistamiseksi. 

Me olemme toteuttaneet koulutuksen kunnianpalautuksen ja tätä työtä me myös haluamme jatkaa.

Hyvät ystävät ja toverit,

Toinen kohtalonkysymys Suomelle ensi kaudella on ilmastopolitiikka. Me näemme tällä hetkellä, miten paljon voitettavaa Suomella on kunnianhimoisessa ilmastopolitiikassa. Mahdollinen tehdasinvestointi Inkooseen, siirtyminen vetypohjaiseen tuotantoprosessiin Raahessa, akkuklusterin potentiaali, tuulivoiman räjähdysmäinen kasvu – esimerkkejä on lukuisia. Kaikki Suomeen suuntautuvat teolliset investoinnit liittyvät nyt tavalla tai toisella reiluun siirtymään. Kunnianhimoiset toimet päästöjen vähentämiseksi eivät siis ole millään tavalla uhka teollisuudelle. Päinvastoin ne ovat keino luoda uusia teollisia työpaikkoja sekä varmistaa teollisten työpaikkojen säilyminen Suomessa.

Keskeistä on kuitenkin varmistaa riittävä kohtuuhintaisen, uusiutuvan energian tarjonta sekä riittävät sähkön siirtoyhteydet koko maassa. Suomessa on siis tärkeää edelleen jatkaa ja vauhdittaa investointeja tuuli- ja aurinkovoimaan. Tavoitteena pitää olla energiaomavaraisuus ja niin kuluttajien kuin elinkeinoelämän tarpeisiin vastaaminen päästöttömällä energialla. 

Hyvät ystävät,

Ensi kaudella tarvitaan myös pikaisia toimia Suomen hiilinielujen pelastamiseksi. Metsäpolitiikka on suomalaisen ilmastopolitiikan keskiössä. Luonnonvarakeskuksen tuoreet laskelmat osoittavat, että Suomen maankäyttösektori on muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi. Tämä tarkoittaa valitettavasti, että puolet Suomen ilmastopolitiikan perustasta on kaatunut metsähakkuiden myötä.

Tutkijat ovat hyvin selvästi todenneet, että nielun pienentyminen johtuu liian suurista hakkuista yhdistettynä metsän kasvun hidastumiseen. Jos tilanne ei muutu, joutuu Suomi ostamaan nieluyksiköitä muilta EU:n jäsenmailta jopa miljardeilla. Lopulta maksamme siis huonosta ilmastopolitiikasta myös taloudellisesti suurempaa hintaa kuin toimista, joilla voimme vahvistaa nieluja. 

Toimia tarvitaan. Tähän asti lähes kaikki muut puolueet ovat reagoineet laittamalla pään pensaaseen, kritisoimalla tai kyseenalaistamalla laskelmia. Näillä vastauksilla joudumme kohta maksamaan miljardeja tekemättömyydestä, sen sijaan että ohjaisimme rahoitusta soiden ennallistamistoimiin, maan- ja metsänomistajien hiilensidontaan sekä hakkuiden vähentämiseen valtion omistamilla mailla. 

Vasemmistoliitto haluaa tehdä Suomesta reilun ilmastopolitiikan edelläkävijän. Meille se tarkoittaa suomalaisten viljelijöiden ja metsänomistajien ohjaamista ja tukemista niin, että heistä voi tulla ilmastosankareita. Meille se tarkoittaa soiden ennallistamistoimia, joilla luodaan työtä paikallisesti ja mahdollisuuksia paikallisvesistöjen kunnon parantamiseen. Meille se tarkoittaa toimia, joilla varmistetaan, että myös pienituloisilla on varaa tehdä ympäristöystävällisiä valintoja. 

Me emme horju, epäröi tai pakita ilmastotoimissa. Me ymmärrämme, että muutos on paitsi välttämätöntä myös Suomen etu. Siksi me haluamme seuraavan hallituksen jatkavan toimia kohti reilua siirtymää.

Hyvät ystävät ja toverit,

Oikeus tulla palkalla toimeen. Se ei ole itsestäänselvyys vuoden 2023 Suomessa. 

Samaan aikaan, kun inflaatio on kiihdyttänyt yritysten voittoja ja valtavat osinkotulot jylläävät kohtaamme jälleen kerran tilanteen, jossa yritykset väittävät, ettei ole palkanmaksuvaraa. Tänä keväänä, kun puhumme valtiontaloudesta, meidän on puhuttava ihmisistä, joista tämä talouden toiminta muodostuu. Ihmisistä ja heidän toimeentulostaan. Ihmisistä ja heidän perheistään. Ihmisistä ja heidän osaamisestaan. 

Tänä keväänä meidän on myös puhuttava siitä, miten Suomi löytää lisää tekijöitä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja miten turvaamme kaikkien Suomeen muuttaneiden oikeudet ja koulutuksen.

Vasemmistoliitto nosti tämän viikon kyselytunnilla esille Rakennusliiton paljastaman laajan ukrainalaisten hyväksikäyttövyyhdin Tampereella. Inhimillisesti karmaiseva tapaus on taas yksi esimerkki järjestelmällisestä ulkomaalaisten hyväksikäytöstä Suomessa. Tilanteessa, jossa työperäinen maahanmuutto Suomeen on kasvamassa ja sen pitääkin kasvaa, on voimakas tarve lisätä toimia hyväksikäyttöön ja palkkavarkauteen puuttumiseksi. Työnantajien suorittama palkkavarkaus on todellista suomalaisessa työelämässä, ja ongelmat uhkaavat lisääntyä tulevaisuudessa.

Tämä hallitus on lisännyt työsuojeluvalvonnan resursseja miljoonilla euroilla, millä on palkattu lisää tarkastajia. Olemme myös antaneet esityksen, joka lisää työsuojeluviranomaisen toimivaltuuksia alipalkkauksen valvonnassa. Tämä on tärkeää paitsi törkeästi riistettyjen oikeusturvan kannalta myös siksi, että reiluja työehtoja noudattavat yrittäjät eivät häviä kokonaan markkinoilta. Työtä on jatkettava ja Suomeen tarvitaan seuraavalla vaalikaudella muun muassa lakimuutokset, joilla työsuojeluvalvontaa lisätään entisestään ja lainsäädäntöä hyväksikäytöstä ja rikollisesta toiminnasta työmarkkinoilla kiristetään merkittävästi. 

Vasemmistoliiton työelämään liittyviä kärkitavoitteita ensi vaalikaudella ovat alipalkkauksen kriminalisointi, veronumeron käytön laajentaminen ja toimet, joilla puututaan työsuhteen naamioimiseen “yrittäjyydeksi”.

Näiden ongelmien lisäksi Suomessa on valtava määrä pienipalkkaisia duunareita, joille kyllä maksetaan työehtosopimusten mukaista palkkaa, mutta joiden arjen toimeentuloa uhkaavat niin hintojen nousu kuin Petteri Orpon leikkauslistat. 

Siksi on täysin oikein, että ammattiyhdistysliike nyt käy taistelua riittävien palkankorotusten ja ihmisten ostovoiman varmistamiseksi. Meidän päättäjien tehtäväksi jää Petterin leikkauslistojen torjuminen. 

Hyvät ystävät,

On ymmärrettävää, että monet kantavat huolta niin omasta henkilökohtaisesta taloudellisesta tilanteestaan kuin valtiontaloudesta. Eurooppaa on kohdannut kolme poikkeuksellista kriisiä lyhyen ajan sisällä, kuluttajien luottamus on historiallisen alhaalla ja hinnat ovat Suomessa nousseet nopeammin kuin neljäänkymmeneen vuoteen. Samaan aikaan yritykset ovat jakaneet ennätyksellisiä osinkoja, ja tuloerot kasvoivat tämän seurauksena vuonna 2021 nopeammin kuin kahteenkymmeneen vuoteen. Myös miljonäärien määrä on jälleen kasvanut. 

Tällaisessa tilanteessa on tärkeämpää kuin koskaan, että pidämme huolta heistä, joihin elinkustannusten nousu iskee kaikkein kovimmin ja käytämme kaiken mahdollisen liikkumavaran elintärkeiden palveluiden vahvistamiseksi. 

Valtiontaloutta on mahdollista tasapainottaa oikeudenmukaisesti ja kestävästi. Keskellä elinkustannuskriisiä ei tule eikä voi leikata pienituloisilta. Tilanteessa, jossa niin peruskoulut, terveydenhuolto kuin vanhustenhuolto kipeästi tarvitsevat lisäpanostuksia ja ilmastotyöhön tulee laittaa lisää vauhtia ei ole varaa heikentää hyvinvointipalveluita tai ilmastotoimien rahoitusta.

Nyt ei ole oikea aika miljardien veroalennuksiin rikkaille. Jos meillä on miljardi euroa käytettävänä, me valitsemme sijoittaa sen peruskoulujen ja vanhuspalveluiden vahvistamiseen, ei rikkaiden veroalennuksiin. 

Hyvät ystävät,

Vasemmistoliiton vaaliohjelma rakentuu sen varaan, että elintärkeitä panostuksia koulutukseen, ilmastotoimiin ja hyvinvointipalveluihin jatketaan, samalla kun valtiontaloutta tasapainotetaan oikeudenmukaisella tavalla. Me osoitamme myös tarkasti sen, miten valtion rahoituspohjaa on mahdollista vahvistaa. 

Kriisien keskellä on erityisen vastuutonta, että oikeistopuolueet lähtevät vaaleihin miljardien leikkausvaatimuksilla kertomatta kuitenkaan mistä leikkaisivat! On käsittämätöntä, että media antaa niin gallupykkösen kuin gallupkakkosen porskuttaa eteenpäin kertomatta, mistä he konkreettisesti aikovat säästää ja mihin he miljardilekkauksensa kohdistavat.

Kokoomus kertoo kyllä rehellisesti haluavansa leikata toimeentulotuesta, asumistuesta, työttömyysturvasta ja työttömien eläketurvasta keskellä tätä aivan poikkeuksellista elinkustannuskriisiä, mutta näillä esityksillä saadaan kasaan vasta noin neljäsosa niistä leikkauksista mitä kokoomus on ilmoittanut tavoittelevansa ensi kaudella. Tässä valossa on hyvin erikoista, että Petteri Orpo aamun hesarissa yrittää siirtää palloa perussuomalaisille tiivaamalla heiltä leikkauslistoja. Miten käy suomalaisten vanhuspalveluiden ja terveydenhuollon, kun kokoomus kohdistaa miljardileikkauksensa sinne, missä ollaan jo valmiiksi kriittisessä tilanteessa?

Orpon vakuuttelut siitä, että koulutus on “erityissuojeluksessa”, eivät tarkoita mitään niin kauan kun kokoomus ei ole paljastanut leikkauslistaansa kokonaisuudessaan. Vuonna 2015 saimme nähdä, kuinka halvat kokoomuksen sanat ovat, kun koulutuslupaus muuttui koulutuspetokseksi. 

Myös perussuomalaiset ovat sanoneet tavoittelevansa useamman miljardin leikkauksia. Puolue tosin on kertonut vielä vähemmän kuin kokoomus siitä, mihin leikkaukset kohdistuisivat. Puolueella ei oikeastaan ole yhtä ainutta konkreettista esitystä. Puolueen talousohjelman mukaan se haluaa juustohöylätä 2–4% kaikilta hallinnon aloilta. Tämä tarkoittaisi jopa yli miljardin leikkausta suomalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ja useita satoja miljoonia koulutuksesta. Tällaiset leikkaukset kohdistuisivat suoraan jo valmiiksi tiukilla oleviin varhaiskasvatuksen opettajiin, lähihoitajiin ja sairaanhoitajiin. 

Hyvät ystävät ja toverit,

Edessä on poikkeuksellisen tärkeä vaalikevät. Suomella ei ole varaa ottaa virheaskelia. Meillä ei ole varaa toistaa aiempia virheitä. Kriisien keskellä me tarvitsemme politiikkaa, joka jatkaa koulutuksen kunnianpalautusta, joka turvaa hyinvointivaltion toimivat palvelut, joka vauhdittaa reilua siirtymää ja joka tasapainottaa valtiontaloutta oikeudenmukaisesti ja kestävästi. Ja tämän me vasemmistoliitossa lupaamme yhdessä tehdä. Meidän tavoitteemme on reilumpi huominen kaikille, ei harvoille.