Li Anderssonin pitämä vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro budjettikäsittelyssä 18.9.2018 kokonaisuudessaan:
Arvoisa puhemies,
Suomi on täynnä talousviisaita, mutta siitä huolimatta tämä on maa, jossa vastoin kaikkia taloustieteen perusoppeja, finanssipolitiikkaa kiristetään rajusti taantuman aikana ja nousukaudella elvytetään mittavilla hyvätuloisia suosivilla veroalennuksilla.
Petteri Orpo esiintyy mielellään tiukkana kirstunvartijana. Talouspolitiikan todellisuus on kuitenkin toinen. Samalla kun hallitus on heikentänyt eläkeläisten, opiskelijoiden ja työttömien toimeentuloa, kasvattanut eriarvoisuutta ja leikannut rajusti koulutuksesta ja osaamisesta, on se myös käyttänyt yli puolitoista miljardia euroa hyvätuloisia suosiviin verokevennyksiin. Tarvitsevilta otetaan ja, niille, joilla jo on, annetaan lisää.
Valtiovarainministeriön tuoreessa katsauksessa kestävyysvajeen arvioidaan olevan 3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se on suunnilleen yhtä paljon kuin mitä VM arvioi sen olleen keväällä 2015. Tämä siitä huolimatta, että on leikattu, leikattu ja leikattu valtiontalouden tasapainottamiseen ja kestävyysvajeen pienentämiseen vedoten.
Miten tämä on mahdollista? Keskeinen syy on veroasteen alentaminen lähes kahdella prosenttiyksiköllä. Jos veroaste olisi pysynyt vuoden 2015 tasolla, olisi kestävyysvaje nyt yli puolet pienempi.
Hallitus on toisin sanoen laittanut veronalennusvimmansa tasa-arvon edistämisen, koulutusjärjestelmän vahvistamisen ja kestävyysvajeen umpeen kuromisen edelle. Kuvaava esimerkki siitä, kuinka tiukasti tämä veronalennusideologia kokoomuksessa istuu, on hallituksen budjettiriiheä edeltänyt kiista 300 miljoonan lisäkevennyksistä ansiotuloverotukseen.
Kokoomus olisi halunnut luopua näistäkin verotuloista, mutta hallituskumppaneille tämä alkoi olla jo liikaa vaalien lähestyessä, kun äänestäjille pitäisi jotenkin yrittää viestiä, ettei pienituloisia ja koulutusta olla kokonaan unohdettu. Kokoomuksen pelastajaksi ilmestyi Työttömyysvakuutusrahasto, joka päätti alentaa työttömyysvakuutusmaksuja 300 miljoonalla. Suomi siis käyttää keskellä suhdannehuippua nämä rahat mieluummin lisäelvytykseen kuin pahan päivän varalle kerättävien puskureiden kasvattamiseen. Tämä ei ole suhdannepoliittisesti perusteltua.
Arvoisa puhemies,
Talouden tasapaino riippuu ratkaisevasti työllisyysasteesta. Työllisyyden parantuminen on erittäin ilahduttava uutinen, mutta kasvun ennustetaan hidastuvan jo ensi vuodesta alkaen. On elintärkeää, että Suomeen saadaan hallitus, joka on valmis tekemään tulevaisuutemme kannalta välttämättömiä panostuksia.
Vasemmistoliitto julkaisi juuri esityksen kestäväksi verouudistukseksi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristökriisin ratkaiseminen on aikamme tärkein tehtävä, mutta se on hoidettava niin, että eriarvoisuus samalla vähenee.
Suomessa ympäristöveroja on usein otettu käyttöön tai kiristetty, kun on haluttu keventää tuloverotusta, ja jostain on pitänyt löytää korvaavaa rahaa tilalle. Sama linja on leimannut myös tämän hallituksen politiikkaa: Tuloverotusta on kevennetty suurituloisia suosien ja tasaveroluonteisia haitta- ja ympäristöveroja on lisätty. Samalla saastuttavan energian tukia on jopa kasvatettu, mikä ilmastonäkökulmasta on täysin epäjohdonmukaista.
Me haluamme karsia ympäristölle haitallisia verotukia satojen miljoonien edestä ja ohjata resursseja uusiutuvan energian investointeihin sekä osaamiseen. Pieni- ja keskituloisten verotusta voi keventää, kun verotuksen progressiota kiristetään ja myös pääomatulot tuodaan progression piiriin.
Tulojen ja varallisuuden verotus on Suomessa pahasti vinksahtanutta. Järjestelmä suosii jo valmiiksi varakkaita. Esimerkiksi suuria perintöjä ja lahjoja verotetaan varsin kevyesti. Listaamattomien yritysten omistajien osingoista peritään veroa huomattavasti vähemmän kuin mitä palkansaajat, pienyrittäjät tai tavalliset piensijoittajat maksavat. Hallituksen kaavailema osakesäästötili ei tätä epäoikeudenmukaista asetelmaa korjaa. Sen sijaan, että verovälttelyä haluttaisiin kitkeä ja omistuksen avoimuutta lisätä, pyritään uudistuksella päinvastoin tekemään suursijoittajien verosuunnittelusta salonkikelpoista tarjoamalla muillekin vastaavia mahdollisuuksia.
Arvoisa puhemies,
Työn murros tuo mukanaan muutoksia niin työsuhteisiin kuin työn sisältöihin. Ilman koulutusta ei työmarkkinoilla enää pärjää. Teknologisen kehityksen myötä pitää myös huolehtia jo työssä olevien tarpeista päivittää omaa osaamistaan.
Nuorten osaamista voidaan parantaa vahvistamalla varhaiskasvatusta ja perusopetusta sekä pidentämällä oppivelvollisuutta. Jatkuvan oppimisen on oltava mahdollista kaikille työmarkkina-asemasta riippumatta.
Koko suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta on elintärkeää, että tutkimukseen ja kehitykseen panostetaan nykyistä enemmän. Vaikka tulisi kuinka monta porvarihallitusta ja porvarihallitusten pakottamaa kilpailukykysopimusta, ei Suomi pärjää palkkakilpailussa. Me pärjäämme osaamisella ja laadulla.
Työn muuttuminen on myös keskeinen syy sille, että niin sosiaaliturva kuin työvoimapolitiikka tarvitsee suuren suunnanmuutoksen. Kyttäämisen ja lannistamisen sijaan viranomaisten tulisi mahdollistaa työttömille osaamisen kehittäminen ja osallistuminen yhteiskuntaan.
Lopuksi arvoisa puhemies,
Tämä hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi on menetetty mahdollisuus. Siitä puuttuu Suomen tulevaisuuden kannalta keskeiset uudistukset.
Myönteistä on kuitenkin, että vaalikauden aikana esitetty kritiikki koulutusleikkauksista ja pienituloisten aseman heikentämisestä on nyt puoli vuotta ennen vaaleja vaikuttanut hallituksen politiikkaan edes vähän. Harmi, että se on liian vähän ja liian myöhään.