– Hallitus on sitoutunut sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen muun muassa talousarvioprosessissa ja kaikissa keskeisissä uudistuksissa. Esitän, että tulevina vuosina otetaan käyttöön sukupuolitietoinen budjetointi, jossa huomio kohdistuu talousarvioon, talouspolitiikkaan, monivuotisiin kehyksiin ja julkisen talouden ohjaukseen, Lohikoski sanoi.
Kansainväliset talousjärjestöt, kuten IMF ja OECD ovat suositelleet sukupuolitietoisuuden kasvattamista budjettiprosesseissa. Suomessa esimerkiksi vastikään saatujen arvioiden mukaan taakan Sipilän hallituksen kilpailukykysopimuksesta kantoivat erityisesti julkisella sektorilla työskentelevät naiset.
Tulokseton keppipolitiikka korvataan nyt kestävällä työllisyyspolitiikalla.
Puheessaan Lohikoski myös iloitsi hallituskauden mittaisista panostuksista osaamiseen ja koulutukseen.
– Nämä ovat tärkeitä panostuksia Suomen työllisyyden ja hyvinvoinnin kasvattamiseksi. Joka ikäluokasta noin 15 prosenttia nuorista jää vaille toisen asteen tutkintoa ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on viimeisen 10 vuoden aikana ollut laskussa.
– Hallituksen panostukset kaikkien yhtäläisiin koulutusmahdollisuuksiin ja koulutuksen laatuun ovat tärkeitä satsauksia Suomen hyvinvoinnin ja tasa-arvon eteen.
Hallitus on opetusministeri Li Anderssonin johdolla laajentamassa oppivelvollisuutta jatkumaan toiselle asteelle 18 ikävuoteen asti. Samalla toisen asteen opinnoista tehdään kokonaan maksuttomia ja esimerkiksi ammatillinen koulutus saa jo ensi vuonna 100 miljoonaa uusien opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen.
Lohikosken mielestä panostukset koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin ovat myös erinomaista työllisyyspolitiikkaa.
– Tulokseton keppipolitiikka korvataan nyt kestävällä työllisyyspolitiikalla. Me haluamme auttaa ihmistä löytämään itselleen työ, jolla elää – emme rangaista siitä, että töitä ei ole!
Pia Lohikosken 26.11.2019 pitämä vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro kokonaisuudessaan:
Arvoisa puhemies
Nykyinen hallitus on kääntänyt Suomen suunnan. Investoimme lastemme tulevaisuuteen leikkausten sijaan.
Hallitusohjelman talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Tällä tarkoitetaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta.
Hallituksen finanssipolitiikka on Julkisen talouden suunnittelukaudella 2020—2023 hieman elvyttävää, joka on perusteltua kasvun hidastumisen ja kansainvälisen toimintaympäristön epävarmuuden vuoksi.
Keskeistä on parantaa talouden kasvuedellytyksiä vauhdittamalla osaamista ja innovaatioita luovia investointeja, kuten panostamalla tutkimus- ja tuotekehitykseen, osaamiseen sekä nuorten koulutusasteen nostamiseen.
Tarpeellisia ovat myös investoinnit liikenneverkon ja asumisen kehittämiseen sekä hiilineutraaliuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen.
Arvoisa puhemies
Oikeisto-oppositio toistelee mantraansa siitä, että hallituksen talouspolitiikka on vastuutonta.
Kuitenkin jää epäselväksi, mitkä hallituksen tekemistä panostuksista ovat niin vastuuttomia? Ovatko panostukset varhaiskasvatukseen vastuuttomia? Onko vastuutonta korottaa köyhimpien eläkkeensaajien toimeentuloa 50 eurolla kuukaudessa?
Vasemmistoliiton mielestä on vastuutonta kuvitella, että leikkauslistoilla luotaisiin kestävä pohja Suomen talouskasvulle ja julkiselle taloudelle.
Nykyisen oikeisto-opposition vaihtoehtobudjeteista voi todeta, että Kokoomus ottaisi nyt käyttöönsä kepin sijaan suorastaan pampun.
Oikeisto-opposition käänteisellä Robin Hood -politiikalla haluttaisiin leikata hyvinvoinnista ja käyttää rahat hyvätuloisten veronalennuksiin.
Arvoisa puhemies
Olen iloinen, että tällä hallituskaudella investoidaan osaamiseen ja koulutukseen. Nämä ovat tärkeitä panostuksia Suomen työllisyyden ja hyvinvoinnin kasvattamiseksi.
Teknologinen kehitys ja automatisaatio muuttavat taloutta ja työmarkkinoita kovaa vauhtia. Teknologisen murroksen vaikutusta esimerkiksi työpaikkojen määrään on vaikea arvioida, mutta tiedämme, että osaamisvaatimukset kasvavat.
Samaan aikaan joka ikäluokasta noin 15 prosenttia nuorista jää vaille toisen asteen tutkintoa ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on viimeisen 10 vuoden aikana ollut laskussa.
Siksi hallituksen panostukset kaikkien yhtäläisiin koulutusmahdollisuuksiin ja koulutuksen laatuun ovat tärkeitä satsauksia Suomen hyvinvoinnin ja tasa-arvon eteen.
Oppivelvollisuuden käyttöön ottaminen lähes sata vuotta sitten oli tämän maan historian suurimpia tasa-arvotekoja. Nyt on aika tuoda oppivelvollisuus 2020-luvulle ja laajentaa se jatkumaan toiselle asteelle 18 ikävuoteen asti.
Samalla toisen asteen opinnoista tehdään kokonaan maksuttomia ja esimerkiksi ammatillinen koulutus saa jo ensi vuonna 100 miljoonaa uusien opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen.
Arvoisa puhemies
Panostamalla koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin teemme kestävää työllisyyspolitiikkaa.
Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin ja tämän eteen on käynnistetty laajat valmistelut, jotta löytäisimme vaikuttavimmat työllisyystoimet.
Tulokseton keppipolitiikka korvataan nyt kestävällä työllisyyspolitiikalla. Me haluamme auttaa ihmistä löytämään itselleen työn, jolla elää – ei rangaista siitä, että töitä ei ole!
Kestävää työllisyyspolitiikkaa tehdään myös panostamalla työkykyyn ja palkkatukeen sekä uudistamalla sosiaaliturvaa niin, että raivataan esteitä työllistymisen tieltä.
Arvoisa puhemies
Hallitus on sitoutunut sukupuolten tasa-arvon edistämiseen mm. talousarvioprosessissa ja kaikissa keskeisissä uudistuksissa.
Toivon, että tulevina vuosina otetaan käyttöön sukupuolitietoinen budjetointi, jossa huomio kohdistuu talousarvioon, talouspolitiikkaan, monivuotisiin kehyksiin ja julkisen talouden ohjaukseen.
Kansainväliset talousjärjestöt, kuten IMF ja OECD ovat julkaisseet tästä suosituksia.
Koska hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi, sopisi sukupuolitietoinen budjetointi täydentämään tulevina vuosina laajaa talousarvioprosessia.
Arvoisa puhemies
Olemme pohjoismainen hyvinvointivaltio ja sellaisena listattu parhaiden yhteiskuntien joukkoon osaamisen, kilpailukyvyn ja onnellisuuden mittareilla.
Viime vuosien leikkaukset ovat osuneet suomalaisiin kipeästi ja nyt tehtäviä panostuksia koulutukseen, tasa-arvoon ja hyvinvointiin on todella odotettu.
Yhteiskunta, jossa ihmisillä on vahva luottamus toisiinsa ja yhteiskuntaan on maailmalla ainutlaatuinen ja vaalimisen arvoinen.
Luottamuksen ylläpitämiseksi tarvitaan politiikkaa, joka näkee kaikki ihmiset samanarvoisina. Siksi tämän hallituksen tuoma suunnanmuutos suomalaisessa politiikassa on niin tärkeä.
Me haluamme rakentaa valoisan tulevaisuuden kaikille, ei harvoille.