Common Agricultural Policy eli CAP on EU:n yhteinen maatalouspolitiikka. Sen kautta määrätään, millä ehdoilla ja kuinka paljon maataloustukia EU:n jäsenvaltiot voivat maanviljelijöilleen maksaa.
On historiallinen päätös, että maataloudella on nyt oma päästövähennystavoitteensa.
CAP- yhteydessä sovittiin maataloudelle oma päästövähennystavoite, jonka on tarkoitus laskea päästöjä 29 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Myös maataloustuottajien keskusliitto on ehdottanut samansuuruista päästövähennystavoitetta ilmastotiekartassaan.
“On historiallinen päätös, että maataloudella on nyt oma päästövähennystavoitteensa. Vain parantamalla ja korjaamalla totuttuja tapoja tuottaa ruokaa Suomessa voidaan vastata paitsi ilmastohaasteeseen, myös maatalouden omaan kannattavuushaasteeseen”, toteaa kansanedustaja ja maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Jari Myllykoski.
Maatalouden päästövähennykset aiotaan toteuttaa paitsi maataloustukiohjauksen kautta, myös markkinaehtoisin sekä muin keinoin, koko ajan samalla maatalouden kannattavuutta parantaen.
Ruokajärjestelmää on ohjattava kestävään suuntaan paitsi ympäristön, myös eläinten hyvinvoinnin kannalta.
Kasvihuonekaasupäästöjen osalta keskeinen valmistelussa oleva väline on maankäyttöluokan muutosmaksu, josta päätetään tulevana talvena. Sillä on tarkoitus puuttua turvemaiden raivaamiseen pelloiksi, mutta myös muihin maankäytön muutoksiin.
“Ruokajärjestelmää on ohjattava kestävään suuntaan paitsi ympäristön, myös eläinten hyvinvoinnin kannalta. Tässä on vielä paljon tekemistä”, toteaa kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan varajäsen Mai Kivelä.