Hallituksen eduskunnalle esittämän Suomen kannan mukaan Suomi “voi pidättäytyä äänestämästä neuvottelutuloksesta osana isompaa joukkoa”.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä on järkyttynyt hallituksen linjanmuutoksesta, joka on vastoin niin hallitusohjelmaa kuin hallituspuolueiden aiempia lupauksia.
– Tyhjän äänestäminen on käytännössä sama kuin vastaan äänestäminen. Hallitus siis sanoo, että se on valmis kaatamaan vuosia valmistellun yritysvastuudirektiivin, mikäli se saa riittävästi muita maita mukaansa. Eduskunnan on korjattava tämä kanta, ja vasemmistoliitto aikoo sellaista myös esittää, Kivelä sanoo.
Hallitus on kääntänyt takkinsa yritysvastuun suhteen.
Kivelä muistuttaa, että edellisellä hallituskaudella valmisteltua kansallista yritysvastuulakia ei säädetty, koska EU:n yritysvastuudirektiivi asettaisi suurille yrityksille vastaavia ihmisoikeus- ja ympäristövastuuvelvoitteita ja parantaisi ihmisoikeusloukkausten uhrien asemaa.
– Hallitusohjelmassaan Orpon hallitus sitoutuu kehittämään yritysvastuuta EU-tasolla ja pitää tärkeänä, että yritysvastuudirektiivi saatetaan voimaan. Nämä lupaukset ovat näemmä samaa sarjaa kuin se, ettei köyhiltä leikata, Kivelä toteaa.
– Suuryritysten toiminnan muuttaminen on välttämätön edellytys ilmastokriisin välttämiseksi. Direktiivi velvoittaisi yritykset muuttamaan toimintaansa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiksi. Se, ettei hallitus ole yksiselitteisesti direktiivin takana, on jälleen yksi synkkä osoitus sen olemattomasta sitoutumisesta ilmastopolitiikkaan.
Yritysvastuudirektiivi on trilogineuvotteluissa jäsenmaiden, EU-komission ja EU-parlamentin välillä muuttunut paljolti Suomen ajamaan suuntaan, ja monet hallituksen neuvottelutavoitteet on saavutettu.
”Suuryritysten toiminnan muuttaminen on välttämätön edellytys ilmastokriisin välttämiseksi.”
Hallituksen muistion mukaan “lopputulos on kompromissi, joka varmistaa EU:n alueella toimiville yrityksille yhdenmukaistetun säädösympäristön vastuullisuussääntelyn osalta” ja muodostaa yhdessä muun regulaation kanssa “loogisen vastuullista liiketoimintaa koskevan sääntelykokonaisuuden.”
Orpon hallitus vastustaa kuitenkin etenkin neuvottelutulokseen sisältyvää järjestöjen ryhmäkannetta ja yritysten velvoitetta julkistaa ihmisoikeusloukkausten uhrien perusteltua kannetta tukevaa todistusaineistoa. Yritysvastuudirektiivin valmistelun aikana nämä molemmat on arvioitu keskeisiksi uhrien oikeusturvan ja oikeuksien toteutumisen kannalta.
– Liike-elämän jatkeena toimiva oikeistohallituksemme vastustaa varmasti periaatteesta ryhmäkannetta, mutta on häpeällistä, että se on valmis uhraamaan historiallisen ja pitkälti Suomen tavoitteita vastaavan yritysvastuulainkin tämän etujärjestöroolinsa vuoksi, Kivelä sanoo.