– Hallituksen luonnonsuojeluun kohdistamat määrärahat eivät ole läheskään riittävät luontokadon pysäyttämiseksi ja vaadittujen suojelu- ja ennallistamistoimien toteuttamiseksi. Hallitusohjelman linjaus “luontopositiivisesta Suomesta” jää budjettiesityksen valossa pelkäksi sanahelinäksi, Kivelä sanoo.
Vuosi sitten, tehdessään budjettia tälle vuodelle, hallitus leikkasi lähes kolmasosan ympäristöministeriön määrärahoista.
Kivelä on esittänyt määrärahan lisäämistä niin luonnonsuojelun menoihin kuin ympäristöjärjestöille kohdennettaviin avustuksiin. Samalla Kivelä on esittänyt Metsähallituksen tulostavoitteen uudelleenarvioimista.
Vuosi sitten, tehdessään budjettia tälle vuodelle, hallitus leikkasi lähes kolmasosan ympäristöministeriön määrärahoista. Vuonna 2025 rahoituksen taso pysyy lähes samana – siis aivan liian alhaisena. Ympäristöjärjestöiltä hallitus leikkaa ensi vuonna liki puoli miljoonaa euroa. Samaan aikaan ympäristöjärjestöjen rooli ja merkitys vain korostuvat tehdyn ja tulossa olevan ympäristölainsäädännön myötä.
– Ympäristöjärjestöjen rooli tiedon tuottajana ja kansalaisyhteiskunnan aktivoijana korostuu entisestään. Niiden rahoitus on palautettava vähintäänkin samalle tasolle kuin aiemmin, Kivelä linjaa.
Metsähallituksen tulostavoitteen tason nostaminen on puolestaan haitallista siksi, että tämä saattaa tarkoittaa hakkuiden lisääntymistä. Hallitus on nostanut jo entuudestaan liian korkeaa tavoitetta vieläkin lisää ensi vuodelle. Hiilinielut ovat pienentyneet Suomessa trendinomaisesti jo 15 vuoden ajan niin paljon, että voidaan puhua jo suoranaisesta hiilinielun romahduksesta.
– Olemme tilanteessa, jossa hakkuita ei todellakaan ole varaa lisätä. Vanhojen, luonnonvaraisten metsien suojelulle on asetettava toimivat, tieteelliset kriteerit ja talousmetsissä on siirryttävä muun muassa jatkuvaan kasvatukseen ja puun kiertoaikojen pidentämiseen. Hallitus ei ole osoittanut vähäisintäkään poliittista tahtoa tarvittavien muutosten tekemiseen, Kivelä toteaa.