Hallituksen puoliväliriihen energiapoliittiset kärjet olivat selvitys ilmastolain vaikutuksista Suomen kilpailukykyyn, sekavuuden aiheuttaminen energiamarkkinoilla sekä polttoturpeen varmuusvaraston kasvattaminen ja “strategisen” aseman antaminen kasvu- ja kuiviketurpeelle.
– Hallituksen riihen ympäristöpoliittiset linjaukset ovat kokonaisuudessaan surkeat. Vaikka geopoliittinen tilanne on vaikea, ilmasto- ja luontotavoitteista ei saa luistaa, Kivelä sanoo.
”Joihinkin yksittäisiin ongelmiin tuoduilla pienillä ja pistemäisillä toimenpiteillä ei ratkaista ekologista kriisiä.”
Maankäyttösektorilla hallitus on päättänyt kohdentaa kiven alla olevat miljoonat hiilinielujen ja -varastojen laskennan kehittämiseen hiilinielujen elvyttämisen sijaan.
– Hiilinielun romahtaneesta tilasta on olemassa runsaasti tieteellistä aineistoa. Vaikuttaa siltä, että hallitus ei luota tutkijoihin, vaan on päättänyt kehittää “havainnointijärjestelmää” siinä toivossa taatusti, että se saisi itselleen mieluisampia lukuja hiilinielun tilasta. Näin hallitus ei joutuisi toimeenpanemaan aidosti vaikuttavia ilmastotoimia metsienkäytön osalta, joista hakkuiden vähentäminen on keskeisin, Kivelä toteaa.
Hallitus esitti hieman yli kymmenen miljoonan euron leikkausta yritystukiin. Samaan aikaan esimerkiksi puupohjaisten polttoaineiden, polttoturpeen ja lentoliikennepolttoaineiden verotuet lasketaan sadoissa miljoonissa.
Hallituksen hölmöimpiin päätöksiin lukeutui työsuhdepyörien veroedun poisto. Veroedulla on onnistuneesti kannustettu ihmisiä pyöräilyyn.
Työsuhdepyörän veroedulla voitaisiin saavuttaa merkittäviä kansanterveydellisiä ja ympäristöllisiä etuja. Päätöksellä paitsi tuhotaan nämä nyt jo todennettavissa olevat positiiviset kehitykset, myös ahdetaan pyöräalan toimijat nurkkaan. Taloudelliset kokonaisvaikutukset tulevat olemaan negatiiviset.
– Hallitus jatkaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa vesittävää linjaa. Joihinkin yksittäisiin ongelmiin tuoduilla pienillä ja pistemäisillä toimenpiteillä ei ratkaista ekologista kriisiä, Kivelä kiteyttää.