Ironista on se, että toimimattomuus ilmasto- ja ympäristöasioissa nyt aiheuttaa meille moninkertaisen laskun maksettavaksi myöhemmin. Luontokadon estäminen ja hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen on näillä eväillä käytännössä mahdotonta.
– Hallitus ei tee mitään esimerkiksi hiilinielujen vahvistamiseksi, vaikka tiedetään että suhteessa hiilidioksidin sitomiskykyyn kaadamme liikaa metsää. Hallituksen lyhytnäköinen politiikka tulee pitkällä tähtäimellä tuntumaan veronmaksajien lompakoissa, Kivelä sanoo.
Suomi voi joutua EU-mekanismien kautta maksamaan toteuttamatta jääneistä ilmastotoimistaan tai kompensoimaan päästöjään ostamalla ”hiilinieluyksiköitä” muualta. Tämä on pitkällä tähtäimellä täysin kestämätöntä politiikkaa.
– Luonnon monimuotoisuus jatkaa hupenemistaan myös Suomessa. Nyt ei ole aikaa hallituksen menneisyyteen katsovalle politiikalle ja sen mukaiselle budjetoinnille. Suomi on pyrkinyt näyttäytymään ilmastopolitiikan edelläkävijänä, mutta hallituksen valitsema suunta tietää Suomelle tulevaisuudessa suuren laskun lisäksi vain imagohaittaa, Kivelä toteaa.
”Hallitus ei tee mitään esimerkiksi hiilinielujen vahvistamiseksi, vaikka tiedetään että suhteessa hiilidioksidin sitomiskykyyn kaadamme liikaa metsää.”
Valtion vanhoja metsiä tulisi suojella merkittävästi enemmän kuin mitä hallitus ehdottaa. Metsien suojelun taloudellinen hyöty voisi tuoreen selvityksen mukaan olla lähes 200 miljoonaa euroa vuoteen 2050 mennessä.
Tieteellisten kriteerien mukainen metsänsuojelu voi tuottaa jopa viisinkertaisen nettohyödyn verrattuna hallituksen asettamiin tiukkoihin suojelukriteereihin. Luonnonsuojelumäärärahoja on kasvatettava myös yksityismaiden suojelun lisäämiseksi.
– Ympäristölle haitallisista yritystuista on karsittava ja verotuksen ympäristöohjaavuutta vahvistettava. Yritykset on asetettava vastuuseen ympäristölle haitallisesta toiminnasta ja kansalaisia on ohjattava verotuksen keinoin kestäviin kulutusvalintoihin – eikä päinvastoin, Kivelä kiteyttää.