Kuntien rooli ilmastotyössä on keskeinen: ne tekevät alueellaan merkittäviä kaavoitukseen, maankäyttöön, liikennesuunnitteluun, energiayhtiöiden omistajaohjaukseen ja julkisiin hankintoihin liittyviä ratkaisuja. Ilmastolakia tulisi näin ollen luonnollisesti soveltaa myös kunnan viranomaisiin.
– Huomionarvoista on, että myös kunnat itse pitävät hallituksen esitystä huonona – ne tarvitsisivat poliittiseen toimintaympäristöön ilmastotyönsä tueksi juuri johdonmukaisuutta, pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta, Kivelä sanoo.
”Lakisääteinen velvollisuus ilmastosuunnitelman laatimiseksi ja mahdollisuus rahallisen tuen hakemiseksi tähän tarkoitukseen loi kunnille pitkälti yhteiset lähtökohdat ilmastotyöhön ja olisi pitänyt kaikki kunnat mukana vihreän siirtymän elinvoimaa lisäävässä kehityksessä.”
Monet kunnat ovat jo valmistelleet tai valmistelevat ilmastosuunnitelmaa. Kuntien tahtotilan ja ilmastotyön toimeenpanon tukemisen tulisi olla valtion ja kuntien ilmastokumppanuuden keskiössä. Hallituksen esitys päinvastoin vie pohjaa kuntien ilmastotyön suunnittelulta ja seuraamiselta. Samalla kunnilta poistetaan ilmastosuunnitelman laatimisen tueksi myönnetty määräraha.
– Ilmastosuunnitelmavelvoite mahdollisti kunnille myös rahallisen avustuksen hakemisen ilmastosuunnitelman laatimistyöhön. Nyt se poistetaan ja vain osa kunnista on ehtinyt hakea sitä, Kivelä sanoo.
– Lakisääteinen velvollisuus ilmastosuunnitelman laatimiseksi ja mahdollisuus rahallisen tuen hakemiseksi tähän tarkoitukseen loi kunnille pitkälti yhteiset lähtökohdat ilmastotyöhön ja olisi pitänyt kaikki kunnat mukana vihreän siirtymän elinvoimaa lisäävässä kehityksessä. Hallitus on jälleen kerran päättänyt heikentää ilmastotyötä tilanteessa, jossa ilmastotavoitteidemme saavuttaminen näyttää jo muutenkin erittäin epävarmalta, Kivelä jatkaa.