Vaikka kaikkien sektoreiden yhteenlasketut nettopäästöt laskivat hieman vuonna 2024 edellisvuoteen verrattuna, Suomi on jäämässä jälkeen EU-tason ilmastovelvoitteistaan. Myöskään kansallista hiilineutraalisuustavoitetta ei saavuteta ilman merkittäviä lisätoimia.
− Hallituksen ilmastopolitiikka on jäänyt täysin riittämättömälle tasolle. Euroopassa ihmisiä kuolee kuumuuteen ja lisätoimien tarve on kyllä tiedossa, mutta tahtotilaa ilmastokriisin torjumiseksi ei tältä hallitukselta löydy. Päinvastoin hallituksen takia liikenteen päästöt kääntyivät nousuun. Tällaista vastuuttomuutta ei voi hyväksyä, Kivelä sanoo.
Hallituksen politiikkatoimilla ei tulla saavuttamaan ilmastolain mukaista tavoitetta päästöttömästä liikenteestä vuoteen 2045 mennessä.
”Hallituksen takia liikenteen päästöt kääntyivät nousuun. Tällaista vastuuttomuutta ei voi hyväksyä.”
Aivan erityisen huolestuttava tilanne on maankäyttösektorilla, joka on vuonna 2018 muuttunut merkittävästä päästöjä sitovasta hiilinielusta päästölähteeksi. Tähän on vaikuttanut olennaisesti hakkuumäärien kasvu.
− Hakkuiden maltillistamisen sijaan hallitus on toimillaan vain kannustanut niiden lisäämiseen. Vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelua kaventavat kriteerit, Metsähallituksen tuloutustavoitteen nosto, puunmyynnin verotuksen keventäminen – nämä kaikki kannustavat hakkuiden lisäämiseen tilanteessa, jossa metsiemme hiilinielu on romahtanut ja sitä pitäisi kiireellisesti elvyttää, Kivelä sanoo.
− Kun hallitus nyt laatii lisätoimia osana keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa sekä energia- ja ilmastostrategiaa, on tärkeää, että esitetyt toimet aidosti lisäävät päästövähennyksiä eivätkä perustu laskennalliseen kikkailuun taikka teknologisiin nieluihin. Tosiasialliset päästöt on saatava alas, ja mahdollisimman nopeasti, Kivelä jatkaa.