– Suomalainen maatalous on vaikeassa kriisissä. Ekologisen kriisin torjuminen on maatalouden ensimmäinen elinehto. Jollemme muuta kurssia, ruoasta tulee pulaa, ja maanviljelijät menettävät toimeentulonsa, vasemmistoliiton kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan jäsen Mai Kivelä sanoi ryhmäpuheessaan.
Maanviljelijöitä on tuettava siirtymässä ekologisesti kestävään tuotantoon, ja tämän pitäisi näkyä myös maataloustukien kohdentamisessa.
Kivelän mukaan ruoantuotantoa ja ilmasto- ja ympäristötyötä ei pidä asettaa vastakkain. Maanviljelijöitä on tuettava siirtymässä ekologisesti kestävään tuotantoon, ja tämän pitäisi näkyä myös maataloustukien kohdentamisessa.
– Vasemmistoliiton tavoitteena on yhdessä maanviljelijöiden kanssa rakennettu ekologisesti kestävä kotimainen maatalous, joka tarjoaa tuottajille reilun hinnan tuotteistaan ja uusia taloudellisia mahdollisuuksia.
Kivelä esitti ryhmäpuheessa myös kansallista kasvipohjaisen ruoan toimintasuunnitelmaa ja investointiohjelmaa.
– Tanskassa kaikki eduskuntapuolueet ovat jo heränneet siihen, että ruoantuotantoa on uudistettava. Siellä onkin tehty vastaava ohjelma puoluerajat ylittävällä yhteistyöllä, Kivelä sanoo.
Alla ryhmäpuhe kokonaisuudessaan:
***
Välikysymys suomalaisen ruoan ja maaseudun tulevaisuuden vaarantumisesta (VK 5/2026)
Arvoisa puhemies,
Orpo/Purran hallituksen eriarvoistava politiikka on koko Suomen asia. Myös maaseudun asukkaat ovat joutuneet tämän hallituksen kurjistavan politiikan kärsijöiksi, ja usein ensimmäisinä. Leikkausten myötä harvaan asutuilta alueilta poistuu ensimmäisenä ihmisille tärkeät palvelut sekä kaikki muu elinvoiman kannalta oleellinen: työpaikat, koulut, kulttuuri- ja harrastusmahdollisuudet.
Maaseutu on tärkeä ja erottamaton osa suomalaista sosiaalista ja maantieteellistä kudosta. Maaseutu ei ole mikään resurssivarasto, josta vain rohmutaan luonnonvarat, ja josta isot kaivosyhtiöt, metsäteollisuus ja ylikansalliset digijätit saavat voitot, kun haitat jäävät paikallisten maksettavaksi.
Maaseudulla asuvat ihmiset ansaitsevat parempaa. Vasemmistoliiton mielestä myös maaseudun haasteisiin vastataan parhaiten turvaamalla ihmisten toimeentulo sekä panostamalla työpaikkoihin, koulutuslaitoksiin, palveluihin, liikenneyhteyksiin ja kestävään tuotantoon.
Arvoisa puhemies,
Suomalainen maatalous on vaikeassa kriisissä ja viljelijät ovat tiukassa raossa. Eikä kyseessä ole vain kannattavuuskriisi. Kyseessä on eksistentiaalinen kriisi. Hallitus on toimettomuudellaan ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa murentanut pohjaa koko suomalaisen ruoantuotannon perusedellytyksiltä.
Hallitus ei ole tehnyt riittävästi päästöjen vähentämiseksi, ympäristön köyhtymisen pysäyttämiseksi, eikä varsinkaan tehnyt ilmastotyön tekemisestä helpompaa maanviljelijöille. Sen sijaan hallitus on vain kärjistänyt vastakkainasettelua maanviljelijöiden edun ja ilmastotyön välillä.
Ekologisen kriisin torjuminen on maatalouden ensimmäinen elinehto. Jos me emme muuta kurssia, sään ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään, maaperä tulee köyhtymään ja monimuotoinen luonto pölyttäjineen tuhoutumaan. Ruoasta tulee pulaa, ja maanviljelijät menettävät toimeentulonsa.
Ruoantuotantoa ei pidä kytkeä irti aktiivisesta ilmasto- ja ympäristötyöstä, päinvastoin maanviljelijöitä on tuettava tässä työssä. Ruoantuotanto on osa ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisua. Tämän pitää näkyä paljon paremmin muun muassa maataloustukien kohdentamisessa. Maanviljelijöitä on tuettava uudistavassa viljelyssä ja ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Turvepeltojen vettämistä ja kosteikkoviljelyä on tuettava.
Arvoisa puhemies,
Vasemmistoliiton tavoitteena on yhdessä maanviljelijöiden kanssa rakennettu ekologisesti kestävä, kotimainen maatalous, joka tarjoaa tuottajille reilun hinnan tuotteistaan ja uusia taloudellisia mahdollisuuksia.
Näitä uusia taloudellisia mahdollisuuksia liittyy erityisesti kasvipohjaisiin tuotteisiin, kuten kasviproteiineihin ja kasvipohjaisiin meijerituotteisiin, joista tulee Sitran ja Luken arvion mukaan ruoka-alan suurin kasvupotentiaali.
Kasvipohjaiseen ruoantuotantoon siirtyminen on vastaus myös ruokaturvaa ja huoltovarmuutta koskeviin haasteisiin, kun riippuvaisuus ulkomaisista tuotantopanoksista, kuten lannoitteista ja rehusta, vähenee, ja kun rehuntuotantoon käytetty maa-ala vapautuu suoraan ihmisille kelpaavien kasvien viljelyyn. Sitran ja Luken selvityksen mukaan Suomen on mahdollista saavuttaa proteiiniomavaraisuus kokonaan kasviperäisesti vuoteen 2040 mennessä.
Olen saanut luotsata eduskunnan kasvisruokaverkostoa, joka on esimerkki puoluerajat ylittävästä yhteistyöstä yhteisten tavoitteiden edistämiseksi. Vain kasvipainoitteiseen ruokajärjestelmään siirtymällä voimme saavuttaa ekologisesti, sosiaalisesti ja eettisesti kestävän ruokajärjestelmän, joka vastaa aikamme haasteisiin.
Konkreettisena toimenpiteenä haluan esittää kansallisen kasvipohjaisen ruoan toimintasuunnitelmaa ja investointiohjelmaa, jollainen on Tanskassakin puoluerajat ylittävällä yhteistyöllä tehty.
Arvoisa puhemies,
Näistä mainitsemistani syistä teen seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen:
“Orpon hallitus on ilmasto- ja ympäristöpoliittisella toimettomuudellaan vaarantanut ruoantuotannon toimintaedellytykset ja siten maanviljelijöiden toimeentulon ja tulevaisuuden. Siksi ehdotan, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”