– Herää kysymys, miksi hallitus julkaisee näin pitkään odotetun ja keskeisen strategian keskellä kesää, kun iso osa ihmisistä on lomilla. Tämä ei ole tapa synnyttää sellaista yhteiskunnallista keskustelua, jollaista tämän hallituksen ilmastopolitiikka aivan erityisesti vaatii, Kivelä sanoo.
– Hallitus yrittää ilmiselvästi väistää ympäristöjärjestöjen ja asiantuntijoiden kritiikkiä. Strategia ei tuo nimittäin mitään uutta nykyisen ilmastopolitiikan keskeisimpien ongelmien ratkaisemiseksi. Aidosti uusia toimia ei juurikaan esitetä, ja tärkeimmät ilmastopoliittiset toimet kuten metsälainsäädännön muutokset tai taloudelliset ohjauskeinot kestävään metsänhoitoon loistavat edelleenkin poissaolollaan, Kivelä sanoo.
”Aidosti uusia toimia ei juurikaan esitetä, ja tärkeimmät ilmastopoliittiset toimet loistavat edelleenkin poissaolollaan.”
Maankäyttösektori on Suomen kansallisten ja EU-tason ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta erityisen kriittisessä asemassa. Suomea odottaa maankäyttösektorilla näillä näkymin huomattava päästövähennysten alijäämä tarkasteluajanjaksolta 2021–2025.
– Maankäyttösektorin hiilinielun varaan rakentunut ilmastopolitiikka on kääntynyt päälaelleen, kun tuoreiden tutkimustulosten mukaan sektori on kääntynyt päästölähteeksi jo vuonna 2018. Myös metsämaat ovat kääntyneet päästölähteeksi. Tarvitsemme akuutteja toimia metsien hiilinielun elvyttämiseksi, Kivelä sanoo.
– Sen sijaan tuoreessa strategiassa hallitus toistaa, että metsien käyttöä ei tulla rajoittamaan. Hallitus on eri päätöksillä itse asiassa vain kannustanut entistä suurempiin hakkuisiin. Millainen katastrofi oikein tarvitaan, että hallitus ottaa päänsä pois pensaasta? Kivelä jatkaa.