– Hyvä, että asia menee vielä valiokuntiin, jotta asiantuntijoita voidaan kuulla laajemmin, Kivelä sanoo.
Kivelän mukaan Unkarin esitys ei riittävällä tavalla noudata Suomen aikaisemmin sovittua kantaa.
– Unkarin ehdotus ei vastaa eduskunnan muun muassa perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella hyväksymää neuvottelukantaa eikä hallituksen omia aiempia tavoitteita. Asetusehdotuksen tavoite sinänsä on erittäin painava ja kannatettava, ja työtä tulee jatkaa lapsiin kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön torjumisen tehostamiseksi oikeasuhtaisin ja toimivin ratkaisuin, Kivelä sanoo.
Mahdollisuus salattuun viestintään on kriittisen tärkeä kenen tahansa yksityisyyden suojalle, mutta elintärkeää esimerkiksi epädemokraattisia hallintoja kritisoivien ihmisoikeuspuolustajien kannalta.
Aiemmin Suomen kantaa neuvotteluihin hyväksyttäessä niin hallitus, suuri valiokunta kuin perustuslakivaliokuntakin katsoivat, että asetusehdotusta tuli jatkoneuvotteluissa pyrkiä täsmentämään perus- ja ihmisoikeuksia koskevien edellytysten täyttämiseksi. Suuri valiokunta piti tuolloin erityisen tärkeänä varmistaa, ettei sääntely edes tosiasiassa johda päästä päähän -salauksen tai muiden vastaavien tietoturvatoimenpiteiden yleiseen heikentämiseen, purkamiseen tai rajoittamiseen ja tietoturvan tason heikkenemiseen.
– Nyt hallitus on aiemmista kriittisistä kannoista poiketen päätynyt tukemaan Unkarin radikaalia ehdotusta ja halusi asialle suuren valiokunnan pikasiunauksen ilman kunnollista asiantuntijoiden ja esimerkiksi perustuslakivaliokunnan kuulemista, Kivelä sanoo.
Unkarin ehdotuksen mukaan salausta käyttäviin viestisovelluksiin vaadittaisiin ominaisuutta, jonka tulisi skannata ja tunnistaa hyväksikäyttömateriaalia muistuttavat kuvat ennen niiden lähettämistä silloin, kun tuomioistuin on antanut sovellusta koskevan tunnistamismääräyksen. Hallituspuolueet katsovat, että ehdotus ei uhkaisi tietoturvaa, koska salausta ei varsinaisesti purettaisi, vaan kuvat skannattaisiin ennen niiden lähettämistä ja salaamista.
– Vaikka salausta ei suoraan purettaisi, tällaiset vaatimukset horjuttavat turvallisen, salatun viestinnän mahdollistavien viestintäpalveluiden luotettavuutta. Mahdollisuus salattuun viestintään on kriittisen tärkeä kenen tahansa yksityisyyden suojalle, mutta elintärkeää esimerkiksi epädemokraattisia hallintoja kritisoivien ihmisoikeuspuolustajien kannalta, Kivelä sanoo.
Kivelä katsoo, että Unkarin ehdotus perustuisi teknologialle, jota ei tiettävästi ole olemassa.
– Vaatimukset perustuvat teknologialle, jota ei mitä ilmeisimmin vielä ole olemassa, jonka luotettavuus on kyseenalainen, mutta jonka salliminen ja edellyttäminen tässä yhteydessä avaa ovia käytölle myöhemmin aivan muissa tarkoituksissa esimerkiksi autoritaaristen hallintojen käsissä.