– Erityisesti vähähiilistämiseen ja puhtaaseen siirtymään sekä ympäristötoimiin kohdistettu rahoitus on riittämätön suhteessa investointitarpeisiin. Elämme globaalien monikriisien aikaa, eikä ilmastokriisin torjunnasta ja luonnonsuojelusta voida tinkiä, Kivelä sanoo.
– Valtioneuvoston kantaa määrittää tällä hetkellä oman kansallisen edun maksimointi, mikä on ristiriidassa EU:n perusarvojen, yhteistyön ja solidaarisuuden, kanssa. Meidän tulee globaalien jännitteidenkin keskellä priorisoida ekokriisin torjuntaa sekä sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista, Lohikoski linjaa.
”Meidän tulee globaalien jännitteidenkin keskellä priorisoida ekokriisin torjuntaa sekä sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista.”
Edustajat painottavat työllisyyden, kohtuuhintaisen asumisen, oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja perusoikeuksien edistämisen tärkeyttä.
– Taloudellisen ja sosiaalisen epätasa-arvon vähentäminen parantaisi samalla yhteenkuuluvuuden tunnetta Euroopassa. Tämä suojaisi eurooppalaisia yhteiskuntia paremmin ulkopuolisten toimijoiden poliittiselta vaikuttamiselta ja nousevalta äärioikeistolaisuuden uhalta, Lohikoski sanoo.
– Myös maataloustukien paremmassa kohdentamisessa on erityisen paljon parantamisen varaa. Suomen tulisi ajaa maataloustukien tiukempaa sitomista tuottavuus-, ilmasto- ja innovaatiokriteereihin, ja eläinten oikeuksien edistäminen pitää ottaa osaksi agendaa, Kivelä sanoo.