Mai Ki­ve­lä ja Ve­ro­ni­ka Hon­ka­sa­lo: Sto­ra En­so ase­tet­ta­va vas­tuuseen tu­han­sien uha­na­lais­ten jo­ki­hel­mi­sim­pu­koi­den tap­pa­mi­ses­ta

Uhanalaisia jokihelmisimpukoita eli raakkuja on kuollut arviolta tuhansia, ja tuhansia lisää tulee todennäköisesti vielä kuolemaan liejuun ja soran sekaan.

– Suomussalmen tapaus osoittaa räikeää välinpitämättömyyttä luontoa ja luonnon monimuotoisuuden suojelua kohtaan. Stora Enso tiesi tiheästä raakkuesiintymästä ja sai selkeät ohjeet tuhon välttämiseksi. Kiertotie oli olemassa, mutta joen yli päätettiin tietoisesti ajaa ja lakia rikkoa! Näin järkyttävää vastuuttomuutta ei usein tule vastaan, Kivelä sanoo.

Stora Enson on toimeenpantava mittavia muutoksia sen varmistamiseksi, etteivät vastaavat tilanteet enää koskaan toistu heidän työmaillaan.

Myös muut ympäristösuositukset koskien virran reunoille jätettäviä hakkuiden suojavyöhykkeitä laiminlyötiin täysin. Seurauksena aiheutettiin yksi Suomen lähiajan pahimmista ympäristökatastrofeista ja populaatiotuhoista, jonka arvoa ei voi pelkästään rahassa mitata.

– Stora Enso väittää vastuullisuuden olevan oleellinen osa sen strategiaa. Se on kuitenkin osoittanut täydellistä edesvastuuttomuutta tuhon ennaltaehkäisemisessä ja haluttomuutta tuhojen kompensoimisessa, Honkasalo painottaa.

Stora Enso ei ole toistaiseksi luvannut maksaa meneillään olevia pelastustöitä, eikä ota kantaa siihen aiotaanko raakkujen suojelua edistää esimerkiksi suojeluhanketta rahoittamalla.

– Jos vastuullisuus todellakin on osa Stora Enson strategiaa, toimintalinjojen tuhojen kompensoimiseksi – sikäli kuin se ylipäätään enää on mahdollista – pitäisi olla jo peilikirkkaana yrityksen edustajien mielessä, Kivelä toteaa.

Suomussalmen tapaus osoittaa räikeää välinpitämättömyyttä luontoa ja luonnon monimuotoisuuden suojelua kohtaan.

Kivelän ja Honkasalon mukaan tapaus herättää vakavia kysymyksiä Stora Enson arvopohjasta ja peilaa samalla suurempaa yhteiskunnallista trendiä, jossa luonnon monimuotoisuudesta ei välitetä; juuri tätä viestiä välittää myös Orpon hallitus. Kivelä ja Honkasalo vaativat, että koko metsäala sitoutuu yhteisesti raakkukantoja varjeleviin ympäristösuosituksiin, joista merkittävimpänä 50 metrin suojavyöhykkeeseen raakkujokien varsilla, josta puita ei hakata.

– Pelkät anteeksipyynnöt eivät tässä vaiheessa riitä. Stora Enson on toimeenpantava mittavia muutoksia sen varmistamiseksi, etteivät vastaavat tilanteet enää koskaan toistu heidän työmaillaan. Heidän on myös heti maksettava kaikki tilanteen vaatimat kulut ja vahingonkorvaukset, edustajat peräänkuuluttavat.