– EU-mailla on itsellään vastuu laadukkaista prosesseista ja siitä, ettei ketään palauteta paikkaan, jossa joutuu ihmisoikeusloukkausten vaaraan. Myöskään kireällä turvapaikkapolitiikalla osin itse luotu paperittomuus ei ratkea lennättämällä ihmisiä maihin, joihin heillä ei ole yhteyttä tai joihin he eivät uskalla palata, Kivelä sanoo.
– Kaavailut unionin ulkopuolisista paluukeskuksista ja vastuun ulkoistamisesta unionin ulkopuolisiin maihin ovat halpamaista populismia. Tällainen ulkoistaminen tulisi todella kalliiksi ja vaarantaisi perus- ja ihmisoikeudet, Kivelä jatkaa.
Komission ehdotus uudeksi paluuasetukseksi pyrkii “tehostamaan” palautuksia EU-alueelta. Ehdotuksessa muun muassa laajennettaisiin merkittävästi paluumaan määritelmää, säilöönottoja, maahantulokieltoja ja rankaisevuutta. Esimerkiksi esitys jopa kahden vuoden säilöönottoajan mahdollistamisesta tarkoittaisi ulkomaalaiselle ilman rikosepäilyä mahdollisesti pidempää vapaudenmenetystä kuin mitä monista vakavista rikoksista tuomitaan.
Turvapaikanhakijoita ja paperittomia voitaisiin siirtää sellaisiin maihin, joihin heillä ei ole merkityksellistä yhteyttä. Ehdotus raivaisi tietä paluukeskuksille EU:n ulkopuolella. Myös perustuslakivaliokunta on huomauttanut palautuskiellon ehdottomuudesta sekä oikeusturvanäkökohtien ja lapsen edun huomioimisesta asiassa.
– Komission ehdotus sivuuttaa aidon perus- ja ihmisoikeusarvioinnin, oikeusturvan ja lapsen oikeudet. Hallituksen kanta on komission esitystäkin ongelmallisempi esimerkiksi vihjatessaan, että palautuskiellon arviointi voisi riippua siitä, onko kyse turvapaikanhakijasta vai paperittomasta. Palautuskielto tarkoittaa ehdotonta kieltoa palauttaa ketään epäinhimillisen kohtelun vaaraan, eikä sen ehdottomuudesta voi poiketa tällaisilla erotteluilla, Kivelä sanoo.