– Hallitusohjelmasta puuttuvat riittävät toimet turvalliseen ja terveelliseen ruokajärjestelmään. Vaikka ohjelmassa on myös hyviä kirjauksia, niistä puuttuu kunnianhimo. Ymmärrystä muutoksen tärkeydestä ei löydy, Kivelä sanoo.
Harvassa ovat niin monella tapaa hyvää tekevät asiat kuin kasvisruoka.
Kun siirrytään omavaraisempaan ruokajärjestelmään, tehokas maankäyttö nousee keskiöön.
– Maatalousmaa on kaikista tehokkaimmassa käytössä, kun sillä tuotetaan suoraan ruokaa ihmisille eikä eläimille, Kivelä sanoo.
Samalla kun siirrytään tuottamaan ja kuluttamaan enemmän kasvipohjaista, kotimaista ruokaa, täytyy viljelyssä omaksua lannoitteista vapaita käytäntöjä. Lisäksi on huolehdittava maan kunnosta ja vesistöjen terveydestä. Lannoitteet ovat paitsi huoltovarmuuskysymys, myös pääsyy sekä sisävesien että Itämeren rehevöitymiselle.
– Harvassa ovat niin monella tapaa hyvää tekevät asiat kuin kasvisruoka. Se on hyväksi niin luonnolle, ilmastolle, eläimille kuin ihmisten terveydellekin. Reilu siirtymä koskee myös ruoka-alaa mitä suurimmassa määrin, ja tuottajat täytyy pitää muutoksen keskiössä, Kivelä muistutti.
Kivelä teki yhdessä viime kauden kansanedustaja Pia Lohikosken (vas) kanssa listauksen ruoka-alan murrokseen tarvittavista toimista kevään vaalien alla. Tuolta listalta kannattaa poimia toimia myös tälle hallituskaudelle. Lista kokonaisuudessaan alla.
Toimenpiteet ruoka-alan murrokseen tarvittavista toimista:
Kestävän tuotannon tukeminen
1. Otetaan käyttöön Tanskan ja Kanadan jalanjäljissä 200 miljoonan euron investointipaketti kasvipohjaisen elintarvikkeiden arvoketjun kasvattamiseksi. Summa tulee investoida alkaen heti ja täyttyen v. 2030.
2. Ohjataan TKI -rahaa järjestelmällisesti kasviproteiinien ja jalosteiden tuotekehitykseen.
3. Ohjataan maataloustukien painotus eläinperäisistä tuotteista kohti kokonaan kasviperäistä tuotantoa.
4. Luodaan maataloustuottajille siirtymätuki eläinperäisestä tuotannosta kasviperäiseen tuotantoon.
5. Tuetaan paikallisten vihannes- ja hedelmäyrittäjien ketjuja esimerkiksi julkisissa hankinnoissa.
Kulutuksen ohjaaminen
6. Asetetaan selkeä valtakunnallinen tavoite ja aikataulu vähentää lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden kulutusta. Laaditaan toimenpideohjelma eläinperäisten ruoan kulutuksen vähentämiselle.
7. Siirrytään julkisissa hankinnoissa ja joukkoruokailuissa pääosin kasvipohjaiseen ruokaan. Tarjotaan valtionhallinnon omissa tapahtumissa vain kasvisruokaa.
8.Toteutetaan kuluttajille suunnattu kansallinen informaatiokampanja kasvipohjaisen ruoan kulutuksen vauhdittamiseksi.
9. Lisätään ympäristö- ja eläinten hyvinvointimerkinnät elintarvikepakkauksiin lainsäädännöllä.
10. Tehdään verotuksen avulla kasvisruuasta suhteessa edullisempaa.
11.Rahoitetaan uudistettavien kansallisten ravitsemussuositusten jalkauttaminen hankerahoituksella.
12.Tuetaan eläinasiajärjestöjen tiedotuskampanjoita ja vaikuttamistyötä eläinten oikeuksien ja hyvinvoinnin eteen.
Reilun siirtymän varmistaminen
13. Laaditaan kansallinen kestävän ruuantuotannon strategia.
14. Tiukennetaan eläinten hyvinvointiin liittyvää lainsäädäntöä.
15. Edistetään pienimuotoista kasvisten viljelyä kaupungeissa viestinnällä ja neuvonnalla.
16. Sisällytetään kasviperäisten ruokien valmistus ruokapalvelualan koulutukseen ja täydennyskoulutetaan nykyistä työvoimaa.
17. Mahdollistetaan liha- ja meijerialan työntekijöille täydennyskouluttautuminen kasvavalle kasviproteiini- ja kasvimaitoalalle siirtymiseksi eri puolilla maata.
18. Edistetään kasvipohjaisen ruuan yleistymistä osana Suomen kansainvälistä yhteistyötä esimerkiksi kehityspolitiikassa.
19. Edistetään eläinten hyvinvointia kauppasopimuksissa.
20. Varmistetaan soluviljellyn ruoan elintarvikealan työpaikkojen syntyminen Suomeen.