Kansanedustaja Markus Mustajärven puhe 13.12.2022
Arvoisa puhemies!
Marinin hallitus ehdottaa Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymistä — ja ehdoitta. Ainoatakaan varausta, jolla rajoitettaisiin Naton sotilaallisen infrastruktuurin laajentumista Suomeen, ei hallitus esitä. Ei ulkomaalaisten sotilaitten pysyvälle läsnäololle, ei Naton sotilastukikohdille eikä asevarastoille eikä edes ydinaseiden sijoittamiselle Suomeen aseteta esteitä. Nato-jäsenyyden hyväksyminen ehdoitta on hallituksen ja ulkopolitiikkaa johtavan presidentin yksimielinen päätös. Äänestin Nato-jäsenyyttä vastaan, kun jäsenhakemus päätettiin hyväksyä viime kesäkuussa. Totesin silloin, ettei Nato-jäsenyys lisää Suomen turvallisuutta vaan heikentää sitä. Olen yhä samaa mieltä ja aion äänestää Nato-jäsenyyttä vastaan myös nyt.
Nato-jäsenyys ei lisää Suomen turvallisuutta vaan heikentää sitä.
Arvoisa puhemies!
Vaikuttaa siltä, että edes hallituksen avainministerit, ne, jotka istuvat ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa, eivät ole selvillä siitä, miksi Suomen halutaan liittyvän sotilasliitto Natoon ehdoitta, eivät ainakaan kaikki. Kun Norja ja Tanska liittyivät Natoon, maat hyväksyivät joukon rajoituksia, joihin kuului muun muassa kielteinen kanta Naton tukikohtiin ja ydinaseitten sijoittamiseen. Suomi ei tällaista päätöstä kuitenkaan halua tehdä. Valtamediakaan ei ole nostanut asiaa esille. Mikä sitten se syy on? Syy on se, että Suomi neuvottelee parhaillaan Yhdysvaltain kanssa keskinäisestä puolustussopimuksesta. Kenraalit — hehän maamme turvallisuuspoliittista kehitystä ovat johtaneet jo pidempään — ovat saaneet ulkopoliittisen johdon vakuuttuneeksi siitä, ettei Suomen pidä edes yksipuolisesti sitoutua mihinkään rajoituksiin, jotka saattaisivat olla ristiriidassa Yhdysvaltain kanssa nyt neuvoteltavan puolustussopimuksen tulevien velvoitteitten osalta.
Mainitsin eriävässä mielipiteessäni viime kesäkuussa tulevasta puolustussopimuksesta. Tämä asia ei valtamediaa kiinnostunut, eikä myöskään eduskunnan keskustelussa asiaan puututtu. Asiantuntijat puolustusvaliokunnassa vaikenivat jo käynnissä olleista keskusteluista Yhdysvaltojen kanssa, vasta myöhemmin asia tuli julkiseksi. Jos Suomi tekee Yhdysvaltojen kanssa samanlaisen puolustussopimuksen kuin Norja aiemmin tänä vuonna, niin Suomi luovuttaa silloin Yhdysvaltojen asevoimien käyttöön suuria alueita ennen kaikkea Pohjois-Suomesta, sallii raskaiden aseiden ennakkovaraston alueelle ja myöntää Yhdysvaltain sotilaille vapaan pääsyn suomalaisiin varuskuntiin ja muihin sotilaskohteisiin. Arvioin eriävässä mielipiteessäni Yhdysvaltain ja Venäjän vastakkainasettelun kärjistyvän ennen muuta arktisella alueella, ja juuri niin näyttää nyt olevan tapahtumassa. Yhdysvallat on hyväksynyt uuden arktisia alueita koskevan sotilasstrategian, jonka toimeenpanossa Norjalla, Ruotsilla ja Suomella on tärkeä asema.
Asiat pitää miettiä aikoinaan kunnolla, niin ettei tarvitse mennä poliittisten suhdanteitten mukaan.
Arvoisa puhemies!
Se, että Suomi ei halua sitoutua ydinaseitten rajaamiseen Suomen alueelta, pakottaa sanomaan muutaman kriittisen huomion maamme ulkopoliittisen johdon linjauksista.
Presidentti Niinistö on todennut, ettei hän näe tarpeellisena, että ydinaseita sijoitetaan Suomeen sen jälkeen, kun Suomi on liittynyt Natoon. ”Suomella ei ole mitään aikeita tuoda ydinaseita maaperälleen, enkä ole nähnyt mitään merkkejä siitä, että sellaisia tänne oltaisiin tarjoamassa”, totesi presidentti. Mutta päätöksiä presidentti ei halua sanojensa vakuudeksi tehdä. Niinistö jatkaa presidenttinä enää vain runsaan vuoden verran — hänen puheensa eivät sido seuraavaa presidenttiä. Ja kenestä tulee Yhdysvaltain seuraava presidentti? Omilla päätöksillä maamme ulkopoliittinen johto ei Suomea halua suojata. Presidentti Niinistö vakuutti, että Nato-jäsenyydestä järjestetään kansanäänestys, mutta kun ratkaisun paikka tuli, niin kansanäänestystä ei tarvittukaan.
Entä sitten pääministeri Marin, mikä on hänen kantansa ydinaseitten sijoittamiseen? Se on itse asiassa päinvastainen kuin presidentti Niinistön kanta. ”Marin ei halua millään tavoin rajoittaa omaa liikkumistilaamme” — tämäkin on lainaus — ”mikä koskee pysyviä tukikohtia tai ydinaseita.” Kokoomusjohto näyttää olevan samalla kannalla.
Kun YK:ssa on aikaisemmin äänestetty suhtautumisesta ydinasekieltosopimukseen, Suomi on pidättäytynyt äänestämästä, vaikka kolme Marinin hallituksessa olevaa puoluetta, mukaan lukien myös oma puolueeni vasemmistoliitto, on kannattanut sopimusta. Kiitän ministeri Haavistoa siitä, että hän rehellisesti eduskunnan edessä myönsi sen, että Suomen kanta muuttui viime kerralla, kun YK:ssa käsiteltiin ydinasekieltosopimusta. Se on tosiasia, tänä vuonna Naton hakemuksen jättämisen jälkeen Suomi muutti kantansa ydinasekieltosopimukseen: nyt Suomi äänesti suoraan sopimusta vastaan. Suomi ei ole muuttanut kantaansa vain Turkin asevientikieltoon ja hyökkäykseen kurdialueita vastaan, myös ydinaseisiin hallituksen kanta on muuttunut, ja lisää muutoksia on tulossa.
Arvoisa puhemies!
Täällä aiemmin perussuomalaisten edustaja Meri kyseenalaisti kriittiset äänet tässä salissa ja tässä asiassa. Kun minut aikoinaan erotettiin eduskuntaryhmästä ja myöhemmin sain muita sanktioita aivan riittävästi, niin ennen kaikkea perussuomalaiset kehuivat minua siitä, että uskalsin ilmaista oman kantani ja uskalsin sanktioitten uhallakin pitää kannastani kiinni päätöksentekotilanteessa. Nyt se tuntuu perussuomalaisten mielestä — tai ainakin perussuomalaisista osan mielestä — olevan lähes kuolemansynti. Tässäkään asiassa minä en aio muuttaa aiempaa kantaani. Asiat pitää miettiä aikoinaan kunnolla, niin ettei tarvitse mennä poliittisten suhdanteitten mukaan.