Puolustusvaliokunnan jäsen, kansanedustajamme Markus Mustajärvi lausuu tänään julkaistusta ajankohtaisselonteosta:
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen on ollut huolissaan Suomessa käytävän Nato-keskustelun yksipuolisuudesta. Marinin hallituksen tänään hyväksymä selonteko hakee yksipuolisuudessaan vertaistaan. Sotilasliitto Natosta ei ole löydetty kritiikin häiväkään eikä myöskään siihen liittymisestä.
Selonteko ylistää Naton turvatakuiden merkitystä Suomelle maamme ollessa osa Naton yhteistä puolustusta. Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus olisi selonteon mukaan nykyistä huomattavasti suurempi, koska sen takana olisi koko sotilasliiton voima ja suorituskyvyt.
Naton turvatakuut eivät kuitenkaan ole mikään automaatti, joka varmasti takaisi edes kriisi- tai sotatilanteessa muiden jäsenmaiden tuen. Turvatakuut realisoituvat sotatilanteessa vain silloin, jos Naton johtovaltio Yhdysvallat katsoo omien etujensa vaativan sotilaallista puuttumista. Selonteko antaa suomalaisille vääränlaisen kuvan turvallisuustakuista.
Selonteko on oikeassa siinä, että Naton ennaltaehkäisevä vaikutus perustuu viime kädessä Yhdysvaltojen sotilaalliseen kykyyn ja ydinasepelotteeseen, mutta jättää kertomatta, että kriisi- tai sotatilanteessa Suomi voisi joutua ottamaan alueelle muiden Nato-maiden asevoimia ja mahdollisesti myös ydinaseita.
Selonteko ei myöskään kerro, että jokaisen Naton jäsenmaan on liityttävä sotilasliiton ydinaseryhmän jäseneksi. Suomen Nato-jäsenyyden myötä Naton maaraja Venäjän kanssa kaksinkertaistuisi ja sotilasliiton raja olisi silloin myös lähellä Kuolan aluetta, jossa Venäjällä on maan suurin ydinasearsenaali. Tämä ei ainakaan lisäisi Suomen turvallisuutta.
Suomen tulevat velvoitteet Naton jäsenenä pohjoisen kalottialueen ja arktisen alueen puolustamisessa on unohdettu selonteosta kokonaan, vaikka juuri tällä alueella Yhdysvaltain ja Venäjän vastakkainasettelu on selvästi kasvanut. Ja samalla sotilaallisen yhteenoton vaara.
On ymmärrettävää, että Yhdysvallat haluaa sekä Suomen että Ruotsin puolustamaan suurvaltaetujaan sekä pohjoisella kalottialueella että arktisella alueella, mutta Suomelle Nato-jäsenyys merkitsee vaaraa joutua suurvaltaselkkauksen alueeksi ja ensi-iskun kohteeksi.
Suursodan syttyessä Suomi Naton jäsenenä joutuu vuorenvarmasti eturintamavaltiona sotaan. Nato-jäsenyyden ulkopuolella Suomella sentään on ei vain teoreettinen, vaan myös todellinen mahdollisuus pysyä suursodan ulkopuolella.
Vaikuttaa myös siltä, etteivät selonteon laatijat ole uskaltaneet asettaa kysymystä siitä, mitä tapahtuisi, jos Trump valitaan uudelleen Yhdysvaltain presidentiksi parin vuoden kuluttua. Presidentin entinen turvallisuusneuvonantaja John Bolton muistutti jokin aika sitten, että jos Trump olisi valittu uudelleen, hän olisi ensitöikseen irrottanut Yhdysvallat Natosta.