– Energian hintojen nousun kompensoiminen on välttämätöntä. Mahdollisissa jatkotoimenpiteissä on huolehdittava siitä, että tuet kohdentuvat selkeästi hintojen noususta eniten kärsiville sekä siitä, että tuet eivät myöskään pienennä kannustinta säästää energiaa, Kyllönen sanoi.
Kyllönen vetosi energia- ja hinnannousukriisin ratkaisemiseksi koko Suomen poliittiseen kenttään, jotta se hakisi pitkäjänteiset ratkaisut yhdessä.
”Kotitaloudet kantavat kohtuuttoman osan hintojen noususta, samalla kun monet yritykset tekevät ennätysvoittoja.”
– Tässä on kyse koko maan ja sen kansalaisten kriisinkestävyydestä, eivätkä haasteet helpota tämän eduskuntakauden päättymiseen. Kotitaloudet kantavat kohtuuttoman osan hintojen noususta, samalla kun monet yritykset tekevät ennätysvoittoja. Voittojen on oltava kestävällä tasolla aikana, jolloin myös kansakunnan yhtenäisyydellä on arvonsa, Kyllönen sanoi.
– Olemme valmiita hakemaan kestävää ratkaisua yhdessä. Sellaisia ratkaisuja, jotka turvaavat ihmisten elämisen mahdollisuudet ja varmistavat, että tästäkin kriisistä me selviydymme yhdessä, emmekä me oman hätämme hetkellä unohda ja hylkää myöskään Ukrainaa, joka käy veristä sotaa meidän kaikkien puolesta.
Kyllönen varoitteli puheessaan myös oikeistopuolueiden väläyttämien leikkauksien seurauksista.
Hintojen nousu on jo nyt nostanut Suomen köyhyysastetta ja kymmeniä tuhansia kotitalouksia, myös lapsiperheitä, on vajonnut köyhyysrajan alle.
– Jos tässä tilanteessa leikataan asumistuesta, jos tässä tilanteessa syvennetään köyhyyttä, se tarkoittaa myöskin suomalaisten eriarvoisuuden kasvua, ja tässä kriisitilanteessa se on kestämätöntä. Toivon että hallitus esittää vakaita, varmoja ja Suomen yhdessä rintamassa pitäviä ratkaisuja tulevien kuukausien aikana.
Kansanedustaja Merja Kyllösen pitämä vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro budjettikeskustelussa 14.12.2022 kokonaisuudessaan:
Arvoisa puhemies
Valtioiden rajat ylittävät kriisit ovat sävyttäneet hallituskautta. Asiantuntijatahojen mukaan Suomessa on onnistuttu kriisien hoidossa ja suurilta pidemmän aikavälin negatiivisilta vaikutuksilta on vältytty.
Olemme toteuttaneet ihmisten hyvinvointia ja osaamista vahvistavia investointeja tulevaisuuteen. Esimerkiksi oppivelvollisuusuudistus parantaa ihmisten mahdollisuuksia, lisää työllisyyttä, vahvistaen julkista taloutta. Vuosia työstetty soteuudistuskin saatiin kriisien keskellä tehtyä. Hallitus on osoittanut, että akuutteihin kriiseihin voidaan vastata, rakentamalla samalla pohjaa tulevaisuudelle.
Arvoisa puhemies
Venäjän hyökkäyssota pysäytti talouden elpymisen ja lisäsi julkisten menojen nousupaineita. Oppositio on luonut kuvaa, että hallitus on syydellyt veronmaksajien rahoja ympäriinsä. Suurimmat satsaukset, yli 15 mrd., on mennyt koronapandemian hoitoon ja puolustukselliseen sekä muuhun sodan tuomaan varautumiseen.
Tulevan vuoden budjetin kasvu aiheutuu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta, joka siirtää rahoitusvastuun valtiolle. Tästä syystä valtion budjettitalouden menojen taso nousee koko vuoden tasolla noin 14 mrd. eurolla. Kuluneina vuosina myös koulutukseen, sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin on haluttu satsata. Lisäeuroja on laitettu liikenneverkkojen turvaamiseksi perusväylänpitoon, kansan- ja takuueläkkeiden sekä perusturvan tason korotukseen ja hoitajamitoituksen vahvistamiseen ikäihmisten hoivassa. Jos nämä ovat opposition mielestä vääriä toimia, niin tämä on hyvä kaikkien suomalaisten kuulla. Näihin kohteisiin eurot ovat menneet, ei suinkaan heiteltyinä sinne tänne, kuten täällä on väitetty.
Arvoisa puhemies
Energian, ruoan ja polttoaineiden hinnat ovat korkealla. Moni kotitalous ja yritys elää kestämättömässä tilanteessa kalliin energianhinnan ja muiden kasvaneiden kulujen vuoksi. Onkin perusteltua jatkaa aktiivista ja vastuullista finanssipolitiikkaa.
Energian hintojen nousun kompensoiminen on välttämätöntä. Mahdollisissa jatkotoimenpiteissä on huolehdittava siitä, että tuet kohdentuvat selkeästi hintojen noususta eniten kärsiville. Eurooppalaisen energiajärjestelmän suurin heikkous on ollut hätäjarrumekanismin puute. Sotaan ja kriisiytymiseen ei ole kyetty vastaamaan yhteisillä nopeilla ja vaikuttavilla täsmätoimilla. Vetoammekin energia- ja hinnannousuhaasteissa koko Suomen poliittiseen joukkueeseen, että haemme pitkäjänteiset ratkaisut yhdessä, tässä on kyse koko maan ja sen kansalaisten kriisinkestävyydestä, eivätkä haasteet helpota tämän eduskuntakauden päättymiseen.
Kotitaloudet kantavat kohtuuttoman osan hintojen noususta, samalla kun monet yritykset tekevät ennätysvoittoja. Voittojen on oltava kestävällä tasolla aikana, jolloin myös kansakunnan yhtenäisyydellä on arvonsa.
Olemme valmiita hakemaan kestävää ratkaisua yhdessä. Ratkaisuja, jotka turvaavat ihmisten elämisen mahdollisuudet ja varmistavat, että tästäkin kriisistä me selviydymme yhdessä emmekä me oman hätämme hetkellä unohda ja hylkää myöskään Ukrainaa, joka käy veristä sotaa meidän kaikkien puolesta.
Arvoisa puhemies
Valtion menoja koskevat ns. kehyssäännöt tulee sitoa vahvemmin suhdannetilanteeseen, ja kehysten tulee huomioida myös tulopuoli. Nykyinen kehysjärjestelmä kohtelee tuloja ja menoja eri tavalla. Järjestelmän oikeutus ja uskottavuus kärsivät siitä, että miljardiluokan veronalennusten tekeminen on sen puitteissa mahdollista, mutta muutaman miljoonan menopuolen kehysylitykset eivät ole, vaikka niillä tehtäisiin esim. ennaltaehkäisevää työtä, jolla toisessa paikassa vähennettäisiin merkittävästi valtion menoja. Tämä ei kannusta myöskään laajempaan inflaation hallintaan, puhumattakaan tuloerojen kasvua vähentävästä politiikasta.
Tuemme suhdannesidonnaista talouspolitiikkaa. Jatkuva velkaantuminen ei ole todellakaan kestävää, muttei myöskään julkisen velan orjalliseen vähentämiseen pidä hirttäytyä tilanteessa, jossa edessä voi olla syvä taantuma. Taantumassa ei todellakaan ole järkevää leikata, se vain syventää taantumaa. Mikäli taas kaikki työvoima ja muut tarvittavat resurssit ovat täyskäytössä, talouden tasapainottaminen verotuksella ja toissijaisista julkisista menoista säästämällä on perusteltua. Myös verotulot riippuvat suhdannetilanteesta, eikä niille kannata asettaa liian tiukkoja määrällisiä tavoitteita, jos on näkyvillä tilanne, josta meidän on vaikea päästä ulos.
Haluamme edistää kestävää ja reilua siirtymää ulos fossiilisidonnaisuudesta. Vain siten me voimme rakentaa kestävän, riippuvuuksista irti pääsevän maan, jolla on vakaa pohja edetä.
Suhdannetilanteesta riippuu se, miten investoinnit näiden tavoitteiden edistämiseen kannattaa rahoittaa. Sekä kotimaisia että EU:n taloussääntöjä tulee kehittää palvelemaan paremmin näitä tavoitteita. Onnistuneen siirtymän mahdollistaa lopulta se, miten me kykenemme pitämään ihmiset mukana muutoksissa.
Ja toivon, että meillä seurattaisiin tarkemmin sitä, miten köyhyysaste tässä maassa nousee. Yli 62 000 kotitaloutta lisää on painunut köyhyyteen jo syyskuussa. Yli 16 000 lapsiperhettä lisää elää köyhyydessä. Jos siinä tilanteessa leikataan asumistuesta, jos siinä tilanteessa syvennetään köyhyyttä, se tarkoittaa myöskin suomalaisten eriarvoisuuden kasvua, ja tässä kriisitilanteessa se on kestämätöntä. Toivon että hallitus esittää vakaita, varmoja ja Suomen yhdessä rintamassa pitäviä ratkaisuja tulevien kuukausien aikana.